Kasvimaailman kasvioppaat · 87 kasvia
Pihakasvit
Perennat, pensaat, puut ja sipulikukat. Jokaisella oma sivu: kasvuvyöhyke, istutusaika, hoito ja myrkyllisyys lähteineen.

Kasvilista
87 kasvia
Hakua vastaavia kasveja ei löytynyt. Kokeile toista nimeä tai tyhjennä rajaukset.

Kuvatiedot
Kuva: Krzysztof Golik · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: SB Johnny · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Photo by David J. Stang · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Photo by David J. Stang · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: MaedaAkihiko · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Missvain · Wikimedia Commons · CC BY 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Robert H. Wardell · Wikimedia Commons · CC0 · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Ірина Бучнєва · Wikimedia Commons · CC0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Dinkum · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Diego Delso · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: EyeTrick · Wikimedia Commons · CC BY 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Agnes Monkelbaan · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Photo by David J. Stang · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Hanay · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Andy Mabbett · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Adrian Tync · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Isiwal · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Krzysztof Ziarnek, Kenraiz · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Andy Mabbett · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: peganum · Wikimedia Commons · CC BY-SA 2.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Diego Delso · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: KENPEI · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Kryesmin · Wikimedia Commons · CC0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Draceane · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Dolon Prova · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Photo by David J. Stang · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Pampuco · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu, muunnettu JPG-muotoon · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Beko · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Dominicus Johannes Bergsma · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Haitallinen vieraslaji · kasvatuskielto
Kuvatiedot
Kuva: W.carter · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Hardyplants · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Shi Annan · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Captain-tucker · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Acabashi · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Laslovarga · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Acabashi · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Christopher Stephens · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Hungda · Wikimedia Commons · CC0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Хомелка · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Photo by David J. Stang · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: George E. Koronaios · Wikimedia Commons · CC BY-SA 2.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Alpsdake · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Gzen92 · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: pululante · Wikimedia Commons · CC BY 2.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Laurel Lodged · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Prenn · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Krzysztof Ziarnek, Kenraiz · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Wilhelm Zimmerling PAR · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Vengolis · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Andy Li · Wikimedia Commons · CC0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Bernard Gagnon · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Forest & Kim Starr · Wikimedia Commons · CC BY 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Esaox · Wikimedia Commons · CC0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Richard Bartz, Munich aka Makro Freak · Wikimedia Commons · CC BY-SA 2.5 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Joselodos · Wikimedia Commons · CC0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: David J. Stang · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Captain-tucker · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Petar Milošević · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Dandy1022 · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: George Chernilevsky · Wikimedia Commons · Public domain · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Nucatum amygdalarum · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Cbaile19 · Wikimedia Commons · CC0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Gzen92 · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Ввласенко · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Rob Hille · Wikimedia Commons · Public domain · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: JonRichfield · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Acabashi · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: George Chernilevsky · Wikimedia Commons · Public domain · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Kor!An (Андрей Корзун) · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Flocci Nivis · Wikimedia Commons · CC BY 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Krzysztof Ziarnek, Kenraiz · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: James Steakley · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Joselodos · Wikimedia Commons · CC0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Fischer.H · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Shuvaev · Wikimedia Commons · CC BY 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Cbaile19 · Wikimedia Commons · CC0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Florapic · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Iurie Nistor · Wikimedia Commons · CC0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Famartin · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Ryan Hodnett · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Quartl · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Medium69 (William Crochot) · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Harpagornis · Wikimedia Commons · CC BY-SA 2.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Jwitos · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Challiyan · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: cassi saari · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: H. Zell · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · ei · rajattu esityksessä
Perennat ovat osaston suurin ryhmä
Osaston 87 kasvista 24 on perennoja, ja ne ovat useimmiten se ryhmä, jonka varaan piha rakennetaan. RHSmäärittelee ruohovartisen perennan pitkäikäiseksi kasviksi, jolla ei ole pysyvää puutunutta runkoa: kasvi kuolee syksyllä maan tasalle, juuret talvehtivat ja verso nousee keväällä uudelleen. Osa perennoista on ikivihreitä ja pitää lehtensä talven yli.
Sivuston perennoihin kuuluvat muun muassa pioni,kuunlilja, päivänlilja,syysleimu ja punahattu. Loput osastosta jakautuvat kesäkukkiin, koristepensaisiin, sipulikukkiin ja köynnöksiin.
Syksy on istutuskausi
RHS:n mukaan perennat istutetaan syksyllä tai keväällä. Syysistutuksen etu on Suomessa konkreettinen: maa on vielä lämmin mutta ilma jo viileä, jolloin kasvi käyttää voimansa juurtumiseen eikä lehtiin. Sama pätee pensaisiin. Aivan myöhäissyksyn istutus on sen sijaan riski, koska juurtumiseen ei jää aikaa ennen routaa.
Kuukausikohtaiset työt löytyvät Puutarhassa nyt -sivulta ja koko vuoden rytmi puutarhakalenterista.
Syysleikkaus on valinta, ei pakko
Yleinen kysymys on, pitääkö perennat leikata alas syksyllä. RHS:n mukaan kuolleet varret leikataan tyvestä ennen kuin uudet versot nousevat keväällä, eli työ käy yhtä hyvin keväällä. Jos varret jättää paikoilleen, ne näyttävät RHS:n mukaan talvella hieman epäsiisteiltä mutta tarjoavat suojaa. Valinta on siis siisteyden ja talvisuojan välillä.
Kasvuvyöhyke ratkaisee, mikä kestää
Sama kasvi voi olla kestävä Turussa ja arka Kuopiossa. Ilmatieteen laitos jakaa Suomen kasvuvyöhykkeisiin I–VIII, ja oman vyöhykkeen voi tarkistaa postinumerollakasvuvyöhykesivulta.
Vyöhykemerkintä näytetään tällä sivustolla vain niillä kasveilla, joille on löytynyt lähteistetty numero. Arvattu vyöhyke on lukijalle huonompi kuin puuttuva, koska sen varassa tehdään ostopäätöksiä.
Myrkyllisyys koskee pihakasveista useampaa kuin arvaisi
Osaston 87 kasvista 45 on merkitty lähteiden perusteella myrkyllisiksi tai haitallisiksi. Joukossa on sekä lieviä ärsyttäjiä että vakavasti myrkyllisiä lajeja, kutenkultasade,marjakuusi jasormustinkukka. Jokaisen kasvin sivulla on luokitus lähteineen ja ohje siitä, minne otetaan yhteys epäillyssä altistumisessa.
Usein kysyttyä
- Mitä perennat tarkoittaa?
- Perenna on monivuotinen ruohovartinen koristekasvi. RHS:n mukaan ruohovartisilla perennoilla ei ole pysyvää puutunutta runkoa, vaan ne kuolevat syksyllä maan tasalle, juuret talvehtivat ja kasvi nousee keväällä uudelleen. Osa perennoista on ikivihreitä tai puolittain ikivihreitä ja säilyttää lehtensä talven yli. Tällä sivustolla perennoja on 24.
- Milloin perennat kannattaa istuttaa?
- RHS:n mukaan perennat istutetaan syksyllä tai keväällä. Suomessa syysistutuksen etuna on se, että maa on vielä lämmin mutta ilma viileä, jolloin kasvi ehtii juurtua ennen routaa. Aivan myöhäissyksyn istutus on riski, koska juurtumiseen ei jää aikaa. Kevätistutus on varmempi aroille lajeille ja pohjoisilla vyöhykkeillä.
- Pitääkö perennat leikata alas syksyllä?
- Ei ole pakko. RHS:n mukaan ruohovartisten perennojen kuolleet varret leikataan tyvestä ennen kuin uudet versot nousevat keväällä, eli työn voi tehdä myös keväällä. Jos varret jättää talveksi paikoilleen, ne näyttävät RHS:n mukaan hieman epäsiisteiltä mutta tarjoavat suojaa. Käytännössä valinta on siis siisteyden ja talvisuojan välillä, ei kasvin hengissä säilymisen.
- Mistä tiedän, kestääkö kasvi minun pihallani?
- Ratkaisee kasvuvyöhyke. Ilmatieteen laitos jakaa Suomen vyöhykkeisiin I–VIII, ja saman kasvin menestyminen vaihtelee sen mukaan. Voit tarkistaa oman vyöhykkeesi postinumerolla kasvuvyöhykesivulta. Tällä sivustolla vyöhykemerkintä näytetään vain niillä kasveilla, joille on löytynyt lähteistetty numero, eikä sitä arvata.