Kasviopas · Perennat

AkileijaAquilegia

Akileijan kasvatus ja hoito: kasvupaikka, kylvö, istutus, kukinnan jälkeinen leikkaus, siementaimet ja HUSin myrkyllisyystieto.

Päivitetty 3 lähdettä

Sinivioletti lehtoakileijan kukka ja kaksi nuppua kaartuvassa varressa.Tavallisesti touko–kesäkuu, lajikkeesta ja kasvupaikasta riippuen myös heinäkuu
Kuva: Krzysztof Golik · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kasvin perustiedot

Aquilegia
Valo
Aurinko–Puolivarjo
Kastelu
Tasaisesti juurtumisen aikana; myöhemmin kuivina jaksoina
Maaperä
Multava, kosteutta pidättävä mutta hyvin vettä läpäisevä
Korkeus
30–80 cm
Kukinta
Tavallisesti touko–kesäkuu, lajikkeesta ja kasvupaikasta riippuen myös heinäkuu
Talvehtii
Monivuotinen perenna; yksittäinen kasvi voi olla lyhytikäinen, mutta kylväytyy helposti

Kasvin vuosi

Vuodenkierto

Istutus: toukokuu, elokuu, syyskuu. Kukinta: toukokuu, kesäkuu, heinäkuu.

Akileija on monimuotoinen perenna

Akileijat (Aquilegia) tunnetaan kannuksellisista, nuokkuvista kukistaan. Vanhoissa suomalaisissa puutarhoissa tavataan erityisesti lehtoakileijaa (Aquilegia vulgaris), jonka Lajitietokeskus kuvaa 30–80 cm korkeaksi monivuotiseksi kasviksi. Puutarhalajikkeet voivat olla sinisiä, violetteja, punaisia, vaaleanpunaisia, keltaisia tai valkoisia sekä yksinkertaisia tai kerrottuja.

Tämä sivu käsittelee puutarhan akileijoja ryhmänä. Lajien ja lajikkeiden koko sekä kukinta-aika vaihtelevat. Nimettömän siementaimen tarkkaa lajiketta ei voi päätellä pelkän värin perusteella, sillä akileijat risteytyvät keskenään helposti.

Kasvupaikka ja istutus

RHS suosittelee akileijalle multavaa maata, joka säilyy kosteana mutta läpäisee ylimääräisen veden. Aurinko sopii, jos maa ei kuivu jatkuvasti. Puolivarjossa kukinta alkaa usein hieman myöhemmin ja lehdet säilyvät kesällä pidempään siisteinä.

Istuta taimi keväällä tai loppukesällä samaan syvyyteen kuin se oli ruukussa. Jätä noin 30 cm väliä naapurikasveihin. Kastele istutuksen jälkeen kunnolla ja pidä maa tasaisen kosteana juurtumisen ajan. Vakiintunut akileija tarvitsee lisävettä lähinnä pitkällä poutajaksolla.

Kylvö ja siementaimet

Akileija lisääntyy helposti siemenistä. Jätä kukinnan jälkeen muutama siemenkota kypsymään ja kerää siemenet, kun kota alkaa ruskettua mutta ei ole vielä avautunut. Kylvä tuoreet siemenet loppukesällä ulos tai ruukkuun ja pidä kylvös kosteana. Taimet voivat nousta eri aikaan.

RHS huomauttaa, etteivät hybridien siementaimet yleensä toista emokasvia. Saman penkin eri akileijat voivat pölyttää toisensa, jolloin seuraava sukupolvi yllättää värillään ja kukkamuodollaan. Jos haluat säilyttää tietyn nimetyn lajikkeen, siemenlisäys ei ole varma keino.

Kukinnan jälkeinen hoito

Leikkaa kuihtuneet kukkavarret tyvestä, jos et halua siementaimia. Jos lehdistö muuttuu kukinnan jälkeen laikukkaaksi tai ränsistyneeksi, sen voi leikata matalaksi. Kastele kuivan sään aikana, jotta kasvi kasvattaa uuden lehtiruusukkeen.

Akileija voi olla melko lyhytikäinen perenna. Yksittäisen vanhan kasvin häviäminen ei välttämättä johdu talvivauriosta tai hoitovirheestä. Anna muutaman taimen kasvaa eri puolilla penkkiä, niin kukinta jatkuu, vaikka vanhin yksilö väistyisi.

Lehtiin ilmestyvät mutkittelevat, vaaleat käytävät ovat tavallisesti lehtimiinaajan jälkiä. Poista pahoin vioittuneet lehdet. Vaurio on useimmiten kosmeettinen eikä vaadi koko kasvin hävittämistä.

Akileija ja myrkyllisyys

HUSin Myrkytystietokeskus luokittelee akileijat ihmisille myrkyttömiksi. Samassa merkinnässä todetaan, että lehtoakileijassa on havaittu myrkyllisiä aineita, mutta kirjallisuudesta ei tunneta myrkytystapauksia. Kasvimaailma noudattaa lääketieteellisessä luokituksessa HUSin arviota eikä merkitse akileijaa myrkylliseksi.

Luokitus ei tee koristekasvista ravintoa. Jos ihminen on syönyt kasvia ja oireita ilmenee, Myrkytystietokeskus neuvoo numerossa 0800 147 111. Eläimen altistumista koskevat kysymykset kuuluvat eläinlääkärille.

Yleiset ongelmat

Akileijan lehdet vaalenevat mutkittelevista käytävistä

Lehtimiinaajan toukat syövät lehden sisällä vaaleita käytäviä. Poista pahoin vioittuneet lehdet ja hävitä ne sekajätteenä. Kasvi kasvattaa yleensä tilalle uutta lehdistöä.

Akileija kukkii eri värisenä kuin emokasvi

Puutarhan akileijat risteytyvät helposti, eivätkä hybridien siementaimet toista emokasvin väriä tai kukan muotoa. Lisää nimetty lajike jakamalla tai hanki uusi lajikeaito taimi.

Vanha akileija häviää penkistä

RHS kuvaa akileijoja usein lyhytikäisiksi perennoiksi. Jätä muutama siemenkota kypsymään tai kerää siemeniä, jos haluat kasvuston jatkuvan samassa penkissä.

Usein kysyttyä

Missä akileija viihtyy?

Akileija viihtyy auringossa tai puolivarjossa multavassa, kosteutta pidättävässä mutta läpäisevässä maassa. RHS suosittelee paikkaa, joka ei kuivu pitkäksi aikaa eikä jää talvella märäksi.

Milloin akileija kylvetään?

Tuoreet siemenet voi kylvää loppukesällä ulos tai ruukkuun. RHS neuvoo kasvattamaan akileijaa siemenestä kesällä. Pidä kylvös tasaisen kosteana ja varaudu siihen, että kaikki siemenet eivät idä samanaikaisesti.

Leikataanko akileija kukinnan jälkeen?

Leikkaa kukkavarret pois, jos haluat estää siementämisen. Jos toivot uusia taimia, jätä muutama siemenkota kypsymään. Ränsistyneen lehdistön voi leikata matalaksi kukinnan jälkeen, minkä jälkeen kasvi voi kasvattaa siistimpää uutta lehteä.

Leviääkö akileija helposti?

Kyllä, sopivassa maassa se kylväytyy vaivatta. Taimet voivat olla eri värisiä kuin emokasvi, sillä puutarhan lajikkeet risteytyvät. Nypi ylimääräiset taimet pieninä tai siirrä ne loppukesällä uuteen paikkaan.

Onko akileija myrkyllinen?

HUSin Myrkytystietokeskus luokittelee akileijat ihmisille myrkyttömiksi. Luettelo toteaa lehtoakileijassa olevan myrkyllisiä aineita, mutta kirjallisuudesta ei tunneta myrkytystapauksia. Koristekasvia ei silti pidä käyttää ravinnoksi. Jos kasvia on syöty ja oireita ilmenee, soita Myrkytystietokeskukseen numeroon 0800 147 111.

Mihin ohjeet perustuvat

Lähteet

  1. Suomen Lajitietokeskus – Lehtoakileija. laji.fi
  2. RHS – How to grow aquilegias. rhs.org.uk
  3. HUS Myrkytystietokeskus – akileijat. hus.fi