Kasviopas · Kesäkukat

LobeliaLobelia erinus

Lobelian kasvupaikka, kastelu ja kukinnan pidentäminen. Miksi puolivarjo ja tasainen kosteus ovat ratkaisevia, lähteineen.

Päivitetty 4 lähdettä

Lobelian kirkkaansininen kaksihuulinen kukka lähikuvassa; alahuulessa valkoinen kita ja kaksi keltaista pilkkua.Kesäkuusta syyskuulle
Kuva: Christopher Stephens · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kasvin perustiedot

Lobelia erinus
Valo
Aurinko–Puolivarjo
Kastelu
Tasainen ja säännöllinen; kosteus pidentää kukintaa
Maaperä
Ravinteikas, kosteutta pidättävä
Korkeus
10–25 cm
Kukinta
Kesäkuusta syyskuulle
Talvehtii
Ei kestä Suomen talvea ulkona; kasvatetaan yksivuotisena kesäkukkana

Lievästi myrkyllinen syötynä ihmisille ja lemmikeille. Ihmisen altistuksessa:Myrkytystietokeskus 0800 147 111. Lemmikin altistuksessa ota yhteys eläinlääkäriin.

Kasvin vuosi

Vuodenkierto

Kylvö: helmikuu, maaliskuu. Istutus: kesäkuu. Kukinta: kesäkuu, heinäkuu, elokuu, syyskuu.

Mikä lobelia on

Lobelia (Lobelia erinus) on eteläafrikkalainen kesäkukka, jota myydään Suomessa reunuskasviksi ja amppeleihin. Kukka on kaksihuulinen ja tavallisimmin kirkkaansininen, mutta lajikkeissa on myös valkoisia, vaaleanpunaisia ja violetteja. Alahuulen valkoinen kita ja pienet keltaiset pilkut ovat lajille tyypillisiä. Lobelia ei kestä Suomen talvea ulkona, ja sama koskee muitakin kesäkukkia, esimerkiksi loistosalviaa.

Kaupassa lobeliat jakautuvat kahteen käyttötapaan. Matalat, tiiviit lajikkeet myydään reunuskasveiksi ryhmäistutuksiin, ja riippuvat lajikkeet amppeleihin ja parvekelaatikoihin. Hoito on molemmilla sama.

Kasvupaikka ja kastelu

RHS:n mukaan lobelia sopii erityisen hyvin reunuskasviksi ryhmäistutuksiin ja ruukkuihin, ja se menestyy hyvin puolivarjossa. Tämä erottaa sen monesta muusta kesäkukasta: lobeliaa ei tarvitse sijoittaa täyteen paahteeseen, ja puolivarjo on usein jopa parempi.

RHS:n mukaan kostea kasvualusta pidentää kukintaa, samoin nestelannoitus. Tämä on lobelian hoidon ydin. Amppelissa kasvualusta kuivuu nopeasti, ja kuivunut kasvusto lopettaa kukinnan aikaisin. Täydessä paahteessa ongelma korostuu.

Kukinnan pidentäminen

Lobelian kukinta hiipuu tyypillisesti keskikesällä, jos kasvia ei hoideta. Kaksi keinoa auttaa: tasainen kosteus ja nestelannoitus RHS:n ohjeen mukaan, sekä versojen typistäminen noin kolmanneksella heinäkuussa. Typistys saa kasvin haaroittumaan, ja kukinta jatkuu tiheämpänä syyskuulle asti.

Kylvö

Lobelian kasvattaminen siemenestä vaatii aikaista aloitusta. Kylvö tehdään sisällä helmi-maaliskuussa, koska taimi kehittyy hitaasti. Siemen on hyvin pientä eikä sitä peitetä mullalla, sillä se tarvitsee itääkseen valoa. Taimet siirretään ulos vasta hallanvaaran mentyä, Suomessa kesäkuussa.

Myrkyllisyys

North Carolina State Extensionin mukaan lobelia on ihmisille keskivaikeasti myrkyllinen, ja kaikki kasvin osat – kukat, hedelmät, lehdet, juuret ja mahla – ovat vaarallisia. Vaikuttavina aineina ovat alkaloidit lobeliini ja lobelamiini sekä haihtuva öljy. Suurten määrien nieleminen voi saman lähteen mukaan aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, ripulia, syljeneritystä, väsymystä ja heikkoutta, silmäterien laajenemista sekä vakavimmillaan kouristuksia. Kasvi kannattaa siis pitää poissa pienten lasten ja lemmikkien ulottuvilta. Jos kasvia on syöty ja oireita ilmenee, HUSin Myrkytystietokeskus neuvoo numerossa 0800 147 111 (maksuton), lemmikin kohdalla ota yhteys eläinlääkäriin.

Yleiset ongelmat

Kukinta loppuu kesken kesän

RHS:n mukaan kostea kasvualusta pidentää lobelian kukintaa, samoin nestelannoitus. Kuivunut kasvusto lopettaa kukinnan aikaisin. Typistä versot kolmanneksella heinäkuussa, jolloin kasvi haaroittuu ja kukkii uudelleen.

Kasvusto ränsistyy helteellä

RHS:n mukaan lobelia sopii erityisen hyvin puolivarjoon. Täydessä paahteessa amppelin kasvualusta kuivuu nopeasti ja kasvusto ränsistyy kesken kesän.

Siemenistä kasvattaminen epäonnistuu

Lobelian siemen on hyvin pientä eikä sitä peitetä mullalla, sillä se tarvitsee itääkseen valoa. Kylvö tehdään sisällä helmi-maaliskuussa, koska taimi kehittyy hitaasti.

Usein kysyttyä

Missä lobelia viihtyy?

RHS:n mukaan lobelia sopii erityisen hyvin reunuskasviksi ryhmäistutuksiin ja ruukkuihin, ja se menestyy hyvin puolivarjossa. RHS:n mukaan kostea kasvualusta pidentää kukintaa, samoin nestelannoitus.

Miten lobelian kukinnan saa jatkumaan?

Kahdella asialla. RHS:n mukaan kostea kasvualusta ja nestelannoitus pidentävät kukintaa. Lisäksi versojen typistäminen noin kolmanneksella keskikesällä saa kasvin haaroittumaan ja kukkimaan uudelleen.

Milloin lobelia kylvetään?

Sisällä helmi-maaliskuussa, koska taimi kehittyy hitaasti. Siemen on hyvin pientä eikä sitä peitetä mullalla, sillä se tarvitsee itääkseen valoa. Taimet siirretään ulos vasta hallanvaaran mentyä.

Onko lobelia myrkyllinen?

Kyllä. North Carolina State Extensionin mukaan lobelia on ihmisille keskivaikeasti myrkyllinen ja kaikki kasvin osat ovat vaarallisia. Vaikuttavina aineina ovat alkaloidit lobeliini ja lobelamiini sekä haihtuva öljy. Suurten määrien nieleminen voi saman lähteen mukaan aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, ripulia, syljeneritystä, väsymystä, silmäterien laajenemista ja vakavimmillaan kouristuksia. Jos kasvia on syöty ja oireita ilmenee, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen numerossa 0800 147 111 (maksuton), lemmikin kohdalla eläinlääkäriin.

Mihin ohjeet perustuvat

Lähteet

  1. NC State Extension – Lobelia erinus (myrkyllisyys). plants.ces.ncsu.edu
  2. RHS – Best bedding plants (lobelian kasvupaikka ja hoito). rhs.org.uk
  3. RHS – Lobelia erinus 'Cambridge Blue'. rhs.org.uk
  4. HUS Myrkytystietokeskus. hus.fi