Isotähtiputki – istutus, hoito ja talvehtiminen

Mikä isotähtiputki on

Isotähtiputki (Astrantia major) on sarjakukkaisten heimoon kuuluva perenna. Wisconsinin yliopiston mukaan suvussa on 8–9 lajia, ja isotähtiputki on niistä yleisimmin viljelty. Luonnossa se kasvaa Euroopan ja Länsi-Aasian vuoristoniityillä, metsäaukeilla ja purojen varsilla.

Wisconsinin yliopiston mukaan kukinto on noin 2,5 cm:n levyinen, tiivis sarja pieniä kukkia. Sitä ympäröivät paperimaiset, terälehtimäiset suojuslehdet, jotka antavat kukinnolle tähden muodon. Väri on saman lähteen mukaan punainen, vaaleanpunainen tai valkoinen, ja RHS kuvaa itse pienet kukat vihertävänvalkoisiksi. Lehdet kasvavat tyvellä, ja ne ovat kämmenmäisesti liuskoittuneet ja hammaslaitaiset. RHS:n mukaan kasvi muodostaa pystyn, tuuhean mättään, jonka kukkavarret kasvavat noin 60 cm korkeiksi. Täyteen kokoonsa se ehtii 2–5 vuodessa.

Kasvupaikka ja maa

RHS:n mukaan isotähtiputki kasvaa auringossa tai puolivarjossa kosteassa, ravinteikkaassa ja mieluiten humuspitoisessa maassa. Savi- ja multamaa käyvät, eikä maan happamuudella ole suurta merkitystä. Wisconsinin yliopisto suosittelee puolivarjoa: muutama tunti aamuaurinkoa ja loppupäivä siivilöityvää varjoa. Täysi varjo vähentää kukintaa.

Kosteudesta lähteet painottavat hieman eri asioita. RHS:n mukaan kasvi sietää kuivempaakin paikkaa, kun taas Wisconsinin yliopiston mukaan se tarvitsee jatkuvasti kostean maan eikä siedä kuivumista. Kuivana kesänä kannattaa siis kastella. Saman lähteen mukaan isotähtiputki sietää jonkin verran seisovaa vettä ja sopii suokasviryhmän reunalle. Lannoitusta se ei viljavassa maassa yleensä tarvitse.

Käyttö pihassa ja maljakossa

RHS suosittelee isotähtiputkea perennapenkkiin, maalaistyyliseen puutarhaan, kaupunkipihalle sekä ruusujen ja pensaiden alle. Wisconsinin yliopiston mukaan pienet, hillityt kukat eivät erotu kaukaa, joten kasvi toimii täytekasvina ja kannattaa istuttaa paikkaan, jossa sitä katsotaan läheltä. Hienojakoinen lehvästö sopii yhteen kuunliljojen kaltaisten isolehtisten kasvien kanssa, ja varjoon sopivia seuralaisia ovat jaloangervot ja saniaiset.

Wisconsinin yliopiston mukaan kukinnot käyvät leikkokukiksi. Suojuslehdet säilyttävät muotonsa kukinnan jälkeenkin, joten ne sopivat myös kuivakukiksi. Kukkia käyvät pölyttämässä kovakuoriaiset, kärpäset ja mehiläiset.

Hoito kukinnan jälkeen

RHS neuvoo leikkaamaan kasvin kukinnan jälkeen. Leikkaus siistii mättään ja saa sen kasvattamaan uusia lehtiä. Wisconsinin yliopiston mukaan kuihtuneiden kukkien poisto voi lisätä kukintaa, ja jotkin lajikkeet kukkivat uudelleen syksyllä. Syksyllä kuolleet varret voi leikata pois tai jättää talveksi pystyyn.

Lisääminen

Isotähtiputki lisätään jakamalla tai kylvämällä. RHS:n mukaan jakaminen tehdään keväällä, Wisconsinin yliopiston mukaan joko varhain keväällä tai syksyllä. Siemenet tarvitsevat itääkseen 2–3 kuukauden kostean kylmäkäsittelyn, joten helpointa on kylvää tuoreet siemenet suoraan maahan alkusyksyllä. Useimmat nimetyt lajikkeet lisätään kasvullisesti, koska siemenistä kasvaneet taimet eivät välttämättä ole emokasvin kaltaisia.

Myrkyllisyys

HUSin Myrkytystietokeskus luokittelee tähtiputket (Astrantia) ihmisille myrkyttömiksi. Lemmikkien osalta tähtiputkille ei löytynyt lajikohtaista luokitusta. Jos lemmikki on syönyt kasvia, ota yhteys eläinlääkäriin.

Yleiset ongelmat

Kukinta jää niukaksi

Wisconsinin yliopiston mukaan täysi varjo vähentää kukintaa, ja kasvi tarvitsee jatkuvasti kostean maan. Kuivalla kesällä kasvia kastellaan, jos sade ei riitä.

Kasvi kylväytyy runsaasti

Isotähtiputki voi levitä siemenistä laajemmalle kuin on tarkoitus. Kun kukkavarret leikataan RHS:n ohjeen mukaan kukinnan jälkeen, siemenet eivät ehdi kypsyä.

Lehdissä syöntijälkiä tai miinauskäytäviä

RHS mainitsee isotähtiputken mahdollisiksi tuholaisiksi kirvat, etanat ja lehtiin käytäviä kaivavan, tähtiputkiin erikoistuneen miinaajan toukan. Tarkkaile kasvustoa keväällä ja poista pahoin vaurioituneet lehdet.

Vaalea härmäpeite lehdillä

RHS:n mukaan isotähtiputkelle voi tulla härmää. Poista pahimmin härmäiset lehdet ja leikkaa kasvusto kukinnan jälkeen, niin tilalle kasvaa uusia lehtiä.

Usein kysyttyä

Mitä on isotähtiputki?

Isotähtiputki (*Astrantia major*) on sarjakukkaisten heimoon kuuluva perenna. Sen pientä, tiheää kukintoa ympäröivät tähtimäisesti asettuneet, terälehtimäiset suojuslehdet. Nimi viittaa juuri tähän tähdenmuotoiseen kukintoon.

Onko isotähtiputki sama kuin tähtiputki?

Isotähtiputki-nimi viittaa nimenomaan lajiin *Astrantia major*. Suvussa on muitakin lajeja ja lukuisia jalostettuja lajikkeita, jotka voivat kulkea kaupan yleisnimellä tähtiputki, mutta tämä sivu käsittelee nimenomaan *A. major* -lajia.

Kestääkö isotähtiputki varjoa?

Kyllä, RHS:n mukaan isotähtiputki kasvaa sekä auringossa että puolivarjossa. Wisconsinin yliopiston mukaan paras paikka saa muutaman tunnin aamuaurinkoa ja on muuten siivilöityvässä varjossa. Täydessä varjossa kukinta jää vaatimattomammaksi.

Onko isotähtiputki myrkyllinen?

HUSin Myrkytystietokeskus luokittelee tähtiputket (*Astrantia*) ihmisille myrkyttömiksi. Lemmikeille lajikohtaista luokitusta ei löytynyt; jos lemmikki on syönyt kasvia, ota yhteys eläinlääkäriin.

IsotähtiputkiAstrantia major