Kasvin vuosi
Vuodenkierto
Kukinta: kesäkuu, heinäkuu. Leikkaus: heinäkuu, elokuu, marraskuu, joulukuu.
Villiviini tarkoittaa useaa köynnöstä
Villiviinit (Parthenocissus) ovat voimakaskasvuisia, lehtensä talveksi pudottavia köynnöksiä. Suomessa tavallisimmat ovat säleikkövilliviini (Parthenocissus inserta) ja imukärhivilliviini (Parthenocissus quinquefolia). Taimistoviljelijät nostavat molemmat hyväksi todetuiksi puutarhakasveiksi. Niiden viisisormiset lehdet muistuttavat toisiaan, mutta kiipeämistapa on eri.
Lajitietokeskuksen mukaan säleikkövilliviinin kärhet kiertyvät tuen ympärille eivätkä tartu suoraan alustaan. Imukärhivilliviinin kärhien päissä on levymäiset tarttumapinnat. Tämä ero ratkaisee, tarvitseeko köynnös säleikön ja millaiselle seinälle sen voi istuttaa.
Kasvupaikka ja istutus
Villiviini kasvaa auringossa, puolivarjossa ja varjossa. Aurinkoinen paikka tuottaa tavallisesti voimakkaimman punaisen syysvärin. Mustila suosittelee imukärhivilliviinille runsashumuksista, ravinteikasta ja tuoreena pysyvää kasvualustaa. Maan pitää silti päästää ylimääräinen vesi pois.
Istuta taimi hieman irti seinästä, jotta juuristo saa sadevettä. Kastele perusteellisesti istutuksen yhteydessä ja seuraavina kasvukausina poutajaksoilla. Maan pinnalle levitetty eloperäinen kate vähentää kuivumista, mutta jätä taimen tyvi paljaaksi.
Lajien talvenkestävyydessä on eroa. Mustilan mukaan säleikkövilliviini on hieman imukärhivilliviiniä kestävämpi. Valitse taimilapun lajista ja menestymisalueesta omaan pihaan sopiva yksilö sen sijaan, että luottaisit pelkkään nimeen villiviini.
Tuki ja seinän suojaaminen
Säleikkövilliviini tarvitsee tukevan säleikön, verkon tai vaijerit. Jätä tuki irti seinästä, jotta ilma kiertää ja köynnöstä voi leikata myös taustapuolelta. Täysikasvuinen kasvusto on raskas etenkin sateella, joten ohut koristekehikko ei riitä.
Imukärhivilliviini tarttuu Mustilan mukaan tiukasti kiinteään pintaan. Se sopii paremmin ehjälle kivi- tai tiilipinnalle kuin vaurioituneelle rappaukselle tai laudoitukselle, jonka rakoihin versot voivat kasvaa. Kumpaakaan lajia ei pidä päästää räystäisiin, katolle, ränneihin tai tuuletusaukkoihin.
Leikkaus pitää kasvun hallinnassa
RHS:n mukaan villiviini ei tarvitse säännöllistä leikkausta, mutta kasvualaa voi rajata alkutalvella ja liian pitkää kasvua myös kesällä. Poista samalla kuolleet ja vaurioituneet versot. Leikkaa puhtailla saksilla hieman terveen silmun tai sivuverson yläpuolelta.
Vanhan köynnöksen voi nuorentaa voimakkaammin, mutta suuri leikkaus tuottaa seuraavaksi runsaasti uutta kasvua. Tee työ vaiheittain, jos kasvusto toimii näkösuojana. Älä irrota imukärhivilliviiniä seinästä voimalla: tarttumalevyt voivat jäädä pintaan tai heikko pinnoite irrota niiden mukana.
Marjoja ei syödä
Villiviinin pienet sinisenmustat marjat eivät ole viinirypäleitä. RHS luokittelee imukärhivilliviinin nieltynä haitalliseksi ja ihoa mahdollisesti ärsyttäväksi. Käytä käsineitä pitkää kasvustoa leikatessa ja pidä marjat poissa pienten lasten sekä lemmikkien ulottuvilta.
Jos ihminen on syönyt kasvia, HUSin Myrkytystietokeskus antaa tapauskohtaiset ohjeet numerossa 0800 147 111. Puhdista suu äläkä okseta ilman keskuksen ohjetta. Eläimen altistumisessa oikea yhteyspaikka on eläinlääkäri.
Yleiset ongelmat
Villiviini ei tartu seinään
Säleikkövilliviini kiertää kärhillään tuen ympäri eikä kiinnity paljaaseen seinään. Rakenna sille tukeva säleikkö tai vaijerit. Myös nuori imukärhivilliviini voi tarvita aluksi ohjausta.
Köynnös kasvaa räystäisiin ja rakenteisiin
Villiviini on voimakaskasvuinen. Leikkaa räystäisiin, ikkunoihin, kattorakenteisiin ja tuuletusaukkoihin pyrkivät versot pois jo kesällä. Tarkista kasvu vähintään kerran kasvukaudessa.
Syysväri jää vaisuksi
Aurinko voimistaa tavallisesti punaista syysväriä, vaikka villiviini kasvaa myös varjossa. Runsas typpilannoitus voi pitkittää vihreää kasvua. Älä lannoita vanhaa, hyvin kasvavaa köynnöstä tarpeettomasti.
Usein kysyttyä
Tarvitseeko villiviini säleikön?
Lajista riippuu. Lajitietokeskuksen mukaan säleikkövilliviinin kärhet kiertyvät tuen ympärille, joten se tarvitsee säleikön, verkon tai vaijerit. Imukärhivilliviinin kärhien päissä on alustaan tarttuvat levyt, mutta nuoret versot kannattaa silti ohjata haluttuun suuntaan.
Voiko villiviinin istuttaa talon seinälle?
Vain ehjälle, tukevalle pinnalle ja siten, että kasvua pystyy valvomaan. Imukärhivilliviini tarttuu tiukasti ja voi tunkeutua räystäisiin tai vaurioituneen verhouksen rakoihin. Säleikkö, joka jätetään irti seinästä, helpottaa huoltoa ja sopii varmemmin myös säleikkövilliviinille.
Milloin villiviini leikataan?
RHS sijoittaa villiviinit leikkausryhmään 11. Säännöllistä leikkausta ei tarvita, mutta kasvualaa voi rajata alkutalvella ja liian pitkää kasvua myös kesällä. Poista ikkunoita, rännejä, kattoa ja tuuletusaukkoja kohti kasvavat versot ennen kuin ne ehtivät rakenteisiin.
Miksi villiviini ei punerru syksyllä?
Syysvärin voimakkuuteen vaikuttavat laji, lajike, sää ja valo. Aurinkoisella paikalla punainen väri on tavallisesti voimakkaampi kuin syvässä varjossa. Nuori taimi voi myös tarvita muutaman vuoden ennen kuin se muodostaa laajan, näyttävän lehdistön.
Onko villiviini myrkyllinen?
Villiviinin marjoja tai muita kasvinosia ei pidä syödä. RHS luokittelee imukärhivilliviinin nieltynä haitalliseksi ja ihoa mahdollisesti ärsyttäväksi. Jos ihminen on syönyt kasvia, soita Myrkytystietokeskukseen numeroon 0800 147 111. Lemmikin altistuksessa ota yhteys eläinlääkäriin.
Mihin ohjeet perustuvat
Lähteet
- Suomen Lajitietokeskus – Villiviinit. laji.fi
- Suomen Lajitietokeskus – Säleikkövilliviini. laji.fi
- Arboretum Mustila – Imukärhivilliviini. mustila.fi
- RHS – Parthenocissus quinquefolia. rhs.org.uk
- RHS – Köynnösten leikkausryhmä 11. rhs.org.uk
.jpg){kind=link}
