Kasviopas · Perennat

VuorenkilpiBergenia

Vuorenkilven kasvupaikka, talvenkestävät nahkealehdet ja kevätkukinta. Miksi kasvi ei kuki ja mikä maa sille sopii, lähteineen.

Päivitetty 3 lähdettä

Vuorenkilven vaaleanpunaiset kellomaiset kukat punertavien varsien päässä, taustalla kasvin nahkeat lehdet.Keväällä tai alkukesällä lajin ja kasvupaikan mukaan
Kuva: H. Zell · Wikimedia Commons · CC BY-SA 3.0 · ei · rajattu esityksessä

Kasvin perustiedot

Bergenia
Valo
Aurinko–Puolivarjo
Kastelu
Kohtalainen; ei siedä jatkuvasti märkää maata
Maaperä
Multava, kosteutta pidättävä mutta hyvin läpäisevä; sietää myös köyhää maata
Korkeus
25–45 cm
Kukinta
Keväällä tai alkukesällä lajin ja kasvupaikan mukaan
Talvehtii
Kestävä perenna, jonka nahkeat lehdet säilyvät talven yli ja saavat usein punertavan sävyn

Myrkyllisyys: HUSin Myrkytystietokeskus luokittelee vuorenkilvet (Bergenia) ihmisille myrkyttömiksi. Lemmikeille lajikohtaista luokitusta ei löytynyt; jos lemmikki on syönyt kasvia, ota yhteys eläinlääkäriin.

Mikä vuorenkilpi on

Vuorenkilpi (Bergenia) on monivuotinen perenna, joka tunnetaan ennen kaikkea suurista, nahkeista lehdistään. Englanninkielinen nimi elephant’s ears kuvaa niitä osuvasti. Lehdet säilyvät talven yli, ja RHS:n mukaan ne saavat talvella usein punertavan sävyn, mikä tekee kasvista käyttökelpoisen peittokasvin myös kukinta-ajan ulkopuolella.

Suomen puutarhoissa kasvatetaan tavallisesti kahta lajia: soikkovuorenkilpeä (Bergenia crassifolia) ja herttavuorenkilpeä (B. cordifolia). Hoito on molemmilla käytännössä sama, joten tämä sivu käsittelee sukua kokonaisuutena.

Kasvupaikka

RHS:n mukaan vuorenkilpi viihtyy multavassa, kosteutta pidättävässä mutta hyvin läpäisevässä maassa ja menestyy sekä auringossa että varjossa. Se on kasvupaikan suhteen poikkeuksellisen vaatimaton ja sietää myös köyhää maata – RHS:n mukaan karu kasvupaikka voi jopa voimistaa lehtien punertavaa talvisävyä.

Kaksi asiaa vuorenkilpi ei kestä. Jatkuvasti märkä maa saa juurakon mätänemään, ja syvä varjo vähentää kukintaa tai estää sen kokonaan. Avoimella paikalla kylmä tuuli vahingoittaa lehdistöä ja halla voi pilata aikaisimmat kukat, joten suojaisa kasvupaikka on eduksi.

Kukinta

Vuorenkilpien kukinta vaihtelee lajin, lajikkeen ja kasvupaikan mukaan. Arboretum Mustila kuvaa herttavuorenkilven kukintaa kevään ja alkukesän kukinnaksi. RHS:n brittiläisessä oppaassa osa vuorenkilvistä aloittaa jo lopputalvella, mutta siitä ei voi johtaa Suomen kukintakuukausia.

Lisäys

Vuorenkilpeä voi lisätä jakamalla juurakon. Siemenkylvössä sisä- ja ulkokasvatus on erotettava toisistaan.

RHS:n sisäkylvöohjeessa siemenille annetaan ensin kahden viikon kylmäkäsittely jääkaapissa kosteassa mullassa. Sen jälkeen ne kylvetään kostean kylvömullan pinnalle peittämättä, sillä itäminen tarvitsee valoa. Kylvös pidetään valoisassa noin 21 asteessa ja taimet suojataan pakkaselta ennen ulosistutusta.

RHS:n erillinen lopputalven avomaakylvöohje koskee Britanniaa. Suomessa ulkokylvö edellyttää sulanutta, kylvökuntoista maata.

Myrkyllisyys

HUSin Myrkytystietokeskus luokittelee vuorenkilvet (Bergenia) ihmisille myrkyttömiksi. Luokitus on annettu koko suvulle, joten se koskee sekä soikko- että herttavuorenkilpeä. Lemmikeille lajikohtaista luokitusta ei löytynyt ASPCA:lta eikä North Carolina State Extensionilta. Ihmisen epäillyssä altistumisessa Myrkytystietokeskus neuvoo maksuttomassa numerossa 0800 147 111. Lemmikin altistuessa ota yhteys eläinlääkäriin.

Yleiset ongelmat

Kasvi ei kuki

RHS:n mukaan syvä varjo vähentää kukintaa tai estää sen kokonaan. Vuorenkilpi kasvaa varjossa, mutta kukkii runsaimmin valoisammalla paikalla. Siirrä kasvi tai harvenna sen ylle varjostavaa kasvustoa.

Juurakko mätänee

RHS:n mukaan jatkuvasti märkä maa saa vuorenkilven mätänemään. Kasvi kestää köyhää maata mutta ei seisovaa vettä. Paranna kasvupaikan vedenläpäisyä tai istuta hieman kohotettuun kohtaan.

Lehdet ovat talven jälkeen rumat

RHS:n mukaan kylmä tuuli vahingoittaa lehdistöä avoimella paikalla ja halla voi pilata aikaisimmat kukat. Vahingoittuneet lehdet voi poistaa keväällä, jolloin kasvi kasvattaa tilalle uudet.

Usein kysyttyä

Missä vuorenkilpi viihtyy?

RHS:n mukaan vuorenkilpi menestyy multavassa, kosteutta pidättävässä mutta hyvin läpäisevässä maassa ja viihtyy sekä auringossa että varjossa. Se sietää myös köyhää maata, ja RHS:n mukaan karu kasvupaikka voi jopa voimistaa lehtien punertavaa sävyä syksyllä ja talvella.

Onko vuorenkilpi ikivihreä?

Kyllä. Vuorenkilven suuret, nahkeat lehdet säilyvät talven yli, ja RHS:n mukaan ne saavat talvella usein punertavan sävyn. Tämän ansiosta kasvi toimii peittokasvina ympäri vuoden, myös silloin kun se ei kuki.

Milloin vuorenkilpi kukkii?

Vuorenkilvet kukkivat lajista ja kasvupaikasta riippuen keväällä tai alkukesällä. Arboretum Mustila kuvaa herttavuorenkilven kukintaa myös alkukesän kukinnaksi. RHS:n mainitsema lopputalven kukinta koskee Britannian oloja.

Onko vuorenkilpi myrkyllinen?

HUSin Myrkytystietokeskus luokittelee vuorenkilvet (*Bergenia*) ihmisille myrkyttömiksi. Lemmikeille lajikohtaista luokitusta ei löytynyt. Ihmisen epäillyssä altistumisessa Myrkytystietokeskus neuvoo maksuttomassa numerossa 0800 147 111. Lemmikin altistuessa ota yhteys eläinlääkäriin.

Mihin ohjeet perustuvat

Lähteet

  1. Arboretum Mustila – Herttavuorenkilpi. mustila.fi
  2. RHS – How to grow bergenia. rhs.org.uk
  3. HUS Myrkytystietokeskus – vuorenkilvet. hus.fi