Kasvin vuosi
Vuodenkierto
Istutus: syyskuu, lokakuu.
Mikä japaninvaahtera on
Japaninvaahtera (Acer palmatum) on pieni, hidaskasvuinen puu, joka kasvatetaan lähes yksinomaan lehdistön vuoksi. Lajikkeissa lehti vaihtelee kämmenmäisen liuskaisesta hyvin hienojakoiseen, ja syksyllä väri vaihtuu keltaisesta oranssin kautta hehkuvaan punaiseen. Juuri syysväri on lajin myyntivaltti.
Koko yllättää usein myönteisesti. RHS:n mukaan japaninvaahtera voi kasvaa 50 vuodessa jopa kahdeksanmetriseksi, mutta useimmat ovat pieniä, hitaasti kasvavia puita, jotka jäävät harvoin yli 1–2 metrin korkuisiksi. Se sopii siis myös pieneen pihaan ja ruukkuun.
Kasvupaikka ratkaisee
Japaninvaahteran maine hankalana kasvina johtuu lähes aina kasvupaikasta. RHS:n mukaan laji kaipaa viileän ja kevyesti varjoisan paikan ravinteikkaassa, hyvin vettä läpäisevässä maassa, suojassa kesän suoralta auringolta, ja se menestyy korkeampien lehtipuiden suojassa. Maaperävaatimus on RHS:n mukaan lievästi hapan, multava ja hyvin läpäisevä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että paahteinen etelänpuoleinen seinusta on väärä paikka, vaikka se tuntuisi lämpimimmältä. Suomen oloissa kannattaa lisäksi ottaa huomioon kevätahava: aurinko paistaa kirkkaasti maan ollessa vielä jäässä, jolloin puu haihduttaa vettä eikä saa sitä juurista.
Istutus ja ensimmäinen kesä
RHS:n mukaan istutus tehdään alkusyksystä talveen, käytännössä loka-maaliskuussa. Suomen oloissa syysistutus ennen maan jäätymistä on turvallisin vaihtoehto.
Ensimmäinen kesä on kriittinen. RHS:n mukaan puu kastellaan istutuksen yhteydessä maan tiivistämiseksi ja kastelua jatketaan säännöllisesti erityisesti kuivalla säällä ensimmäisen kesän ajan. Maa katetaan RHS:n mukaan hyvin maatuneella eloperäisellä aineksella, jottei se pääse kuivumaan kesällä.
Myrkyllisyys
Japaninvaahteraa ei yleisesti luokitella myrkkykasviksi, eikä RHS mainitse sitä myrkyllisenä. Kasvin osia ei silti ole tarkoitettu syötäväksi. Jos kasvia on nielty ja oireita ilmenee, HUSin Myrkytystietokeskus neuvoo numerossa 0800 147 111 (maksuton), lemmikin kohdalla ota yhteys eläinlääkäriin.
Yleiset ongelmat
Lehtien reunat kuivuvat ja ruskettuvat
RHS:n mukaan japaninvaahtera kaipaa viileän ja kevyesti varjoisan paikan suojassa kesän suoralta auringolta. Paahteinen tai tuulinen paikka polttaa lehtien reunat kesken kesän.
Puu kärsii kuivuudesta istutusvuonna
RHS:n mukaan puu kastellaan istutuksen yhteydessä maan tiivistämiseksi ja kastelua jatketaan säännöllisesti erityisesti kuivalla säällä ensimmäisen kesän ajan. Maa katetaan hyvin maatuneella eloperäisellä aineksella, jottei se kuivu kesällä.
Kasvu on odotettua hitaampaa
Japaninvaahtera on hidaskasvuinen. RHS:n mukaan useimmat ovat pieniä, hitaasti kasvavia puita, jotka jäävät harvoin yli 1–2 metrin korkuisiksi. Kyse ei siis ole hoitovirheestä vaan lajin ominaisuudesta.
Usein kysyttyä
Missä japaninvaahtera viihtyy?
RHS:n mukaan japaninvaahtera kaipaa viileän ja kevyesti varjoisan paikan ravinteikkaassa, hyvin vettä läpäisevässä maassa, suojassa kesän suoralta auringolta, ja se menestyy korkeampien lehtipuiden suojassa. RHS:n mukaan laji viihtyy parhaiten lievästi happamassa, multavassa ja hyvin läpäisevässä maassa.
Milloin japaninvaahtera istutetaan?
RHS:n mukaan istutus tehdään alkusyksystä talveen, käytännössä loka-maaliskuussa. Suomen oloissa syysistutus ennen maan jäätymistä on turvallisin vaihtoehto, jotta juuret ehtivät asettua.
Kuinka isoksi japaninvaahtera kasvaa?
RHS:n mukaan japaninvaahtera voi kasvaa 50 vuodessa jopa kahdeksanmetriseksi kasvuolosuhteista riippuen, mutta useimmat ovat pieniä ja hitaasti kasvavia puita, jotka jäävät harvoin yli 1–2 metrin korkuisiksi. Se sopii siis myös pieneen pihaan ja ruukkuun.
Onko japaninvaahtera myrkyllinen?
Japaninvaahteraa ei yleisesti luokitella myrkkykasviksi, eikä RHS mainitse sitä myrkyllisenä. Kasvin osia ei silti ole tarkoitettu syötäväksi. Jos kasvia on nielty ja oireita ilmenee, Myrkytystietokeskus neuvoo numerossa 0800 147 111 (maksuton).
Mihin ohjeet perustuvat
Lähteet
- RHS – How to grow Japanese maples. rhs.org.uk
- RHS – Acer palmatum. rhs.org.uk
- HUS Myrkytystietokeskus. hus.fi
.jpg){kind=link}