MirrinminttuNepeta × faassenii

Mikä mirrinminttu on

Mirrinminttu (Nepeta × faassenii) on matala, tuuhea perenna, joka kasvattaa lavendelinsinisiä kukkatähkiä harmaanvihreän lehdistön yllä. Laji on kahden Nepeta-lajin risteymä, mihin tieteellisen nimen kertomerkki viittaa, ja RHS käyttää siitä englanninkielistä nimeä garden catmint.

Kaksi asiaa tekee siitä käytännöllisen pihakasvin. RHS listaa lajin Plants for Pollinators -valikoimaan eli pölyttäjiä hyödyttäviin kasveihin, ja RHS:n mukaan lopullinen korkeus ja leveys ovat 0,1–0,5 metriä – kasvi pysyy siis matalana eikä valtaa penkkiä.

Kestävyys ei ole Suomessa ongelma. RHS luokittelee lajin kestävyysluokkaan H7, joka kattaa ankarimmatkin Euroopan mannerilmastot ja alle –20 °C:n lämpötilat.

Kuiva maa on vaatimus, ei toive

Tässä on mirrinmintun tärkein hoitokohta, ja se menee usein päinvastoin kuin luulisi. RHS:n mukaan kissanmintut kasvavat missä tahansa helposti kuivuvassa maassa, mieluiten täydessä auringossa, ja useimmat menestyvät kuivassa maassa. Nepeta × faassenii kasvatetaan RHS:n mukaan hyvin vettä läpäisevässä maassa auringossa tai puolivarjossa, ja se sietää kalkkipitoista, savista, multavaa ja hiekkaista maata.

Rajaus on selvä: RHS varoittaa, että pysyvästi märkä maa voi saada kasvit mätänemään ja kuolemaan. Kun mirrinminttu katoaa talven aikana, syy on siis useammin painanteessa oleva istutuspaikka tai tiivistynyt maa kuin pakkanen.

Sama pätee lannoitukseen. Ravinteikkaassa maassa varret venyvät ja kasvusto lysähtää keskeltä auki – RHS mainitsee erikseen, että laji voi tarvita tukea. Karu kasvupaikka tuottaa ryhdikkäämmän kasvin kuin hyvin hoidettu.

Leikkaus tuo toisen kukinnan

RHS:n ohjeen mukaan kissanmintut siistitään leikkaamalla kukinnan jälkeen, mikä myös kannustaa uuteen kukintaan. Tämä on lyhyen suomalaisen kesän kannalta oleellista: ensimmäinen kukinta hiipuu tyypillisesti heinä-elokuussa, ja leikkaus siinä vaiheessa voi tuottaa toisen kukinnan alkusyksyyn.

Leikkaamatta jätetty kasvusto jää yhden kukinnan varaan ja näyttää loppukesän ruskeanharmaalta.

Lisäys kannattaa hoitaa jakamalla. RHS:n mukaan laji lisätään jakamalla keväällä tai syksyllä sekä alkukesän kesäpistokkaista. Risteymänä se ei toistu siemenestä samanlaisena.

Kissat

Kissojen kiinnostus on tämän kasvin tunnetuin piirre ja pihalla joskus myös sen ongelma. RHS:n mukaan näiden kasvien vetovoima kissoihin on hyvin tunnettu, ja RHS mainitsee, että osa kissanleluista on täytetty kuivatuilla lehdillä. RHS huomauttaa myös, että monet kissat litistävät kasvin innoissaan, kun taas toiset suhtautuvat siihen välinpitämättömästi tai vain nakertavat vähän.

Käytännön päätelmä on istutuspaikassa: jos pihalla liikkuu kissoja, nuori taimi kannattaa suojata ensimmäisen kesän ajaksi, kunnes kasvusto on ehtinyt juurtua kunnolla.

Mirrinminttu vai kissanminttu

Nimet menevät suomeksi helposti sekaisin. Mirrinminttu on risteymä Nepeta × faassenii, jota kasvatetaan koristeperennana. Varsinainen kissanminttu on Nepeta cataria, eri laji samasta suvusta.

Ero kannattaa pitää mielessä erityisesti lemmikkitietoa etsittäessä. ASPCA:n merkintä nimellä Catnip koskee Nepeta catariaa, jonka ASPCA luokittelee kissoille myrkylliseksi nepetalaktonin vuoksi ja jonka yhteydessä se mainitsee oksentelun ja ripulin. Merkintä ei koske mirrinminttua, jota RHS ei mainitse myrkyllisenä. Jos epäilet lemmikin syöneen kasvia ja oireita ilmenee, ota yhteys eläinlääkäriin.