KeijunmekkoRhodochiton atrosanguineus

Mikä keijunmekko on

Keijunmekko (Rhodochiton atrosanguineus) on Meksikosta kotoisin oleva köynnös, joka tunnetaan poikkeuksellisen muotoisista kukistaan. RHS:n mukaan kasvi kasvaa noin kolmimetriseksi, ja sillä on sydämenmuotoiset lehdet, joiden ruodit kiertyvät tuen ympäri. Kukat ovat noin neljän senttimetrin pituisia, tummanpunaisia torvia, jotka riippuvat suurten maljamaisten, ruusunpunaisten verholehtien sisältä. Juuri tämä kaksiosainen rakenne on antanut kasville sen suomalaisen nimen.

Kotimaassaan keijunmekko on monivuotinen, mutta Suomessa sitä kasvatetaan yksivuotisena kesäkukkana, koska se ei kestä pakkasta.

Kylvö ja ajoitus

Keijunmekon tärkein yksittäinen onnistumisen ehto on riittävän aikainen kylvö. Kasvi kehittyy siemenestä hitaasti, joten kylvö tehdään sisällä jo helmi-maaliskuussa. Myöhemmin kylvetty taimi kasvattaa kyllä lehdistöä mutta ei useinkaan ehdi kukkia ennen syksyä.

Taimet siirretään ulos vasta kesäkuussa hallojen mentyä. RHS:n mukaan laji on arka, joten suojainen ja lämmin kasvupaikka on eduksi.

Kasvupaikka ja tuenta

RHS:n mukaan keijunmekko kasvatetaan ravinteikkaassa, multavassa ja kosteutta pidättävässä mutta hyvin läpäisevässä maassa; kasvukaudella kastellaan runsaasti ja lannoitetaan tasapainoisella nestelannoitteella kuukausittain. Kasvi viihtyy täydessä valossa mutta kaipaa suojaa polttavalta auringolta.

Kiipeämistapa kannattaa ottaa huomioon tukea valitessa. Keijunmekko nousee kiertämällä lehtiruotinsa tuen ympäri, ei imukärhillä tai kiinnittymällä. Se tarvitsee siis ohuen tuen – säleikön, verkon tai kepin – eikä nouse sileää seinää pitkin.

Talvetus

Keijunmekko voidaan talvettaa, mutta vain pakkasettomassa tilassa. RHS:n mukaan kastelu pidetään talvella niin niukkana, että multa pysyy juuri ja juuri kosteana. Käytännössä useimmat kasvattavat kasvin Suomessa yksivuotisena ja kylvävät sen uudelleen keväällä.

Myrkyllisyys

Keijunmekon myrkyllisyysluokitusta ei löytynyt HUSin Myrkytystietokeskuksen kasvihausta eikä ASPCA:n kasviluettelosta. Luokituksen puuttuminen ei tarkoita, että kasvi olisi myrkytön, joten sen osia ei pidä syödä.

Jos ihminen on syönyt kasvia, kysy neuvoa HUSin Myrkytystietokeskuksesta numerosta 0800 147 111 (maksuton). Jos lemmikki on syönyt kasvia, ota yhteys eläinlääkäriin.