Kuusama – istutus, hoito ja kasvuvyöhykkeet

Kuusamat ovat monimuotoinen suku

Kuusamat (Lonicera) ovat noin 180 lajin suku pensaita ja köynnöksiä, joista osa kasvaa muutaman metrin korkuisiksi pensaiksi ja osa köynnöstää tukea pitkin. Suomessa luonnonvaraisena kasvava lehtokuusama (Lonicera xylosteum) on suvun tunnetuin edustaja, mutta puutarhoissa viihtyy myös esimerkiksi voimakastuoksuinen tuoksuköynnöskuusama (Lonicera caprifolium), joka kiipeää tukirakenteita pitkin. Tämä sivu esittelee sukua yleisesti lehtokuusaman kasvatustietojen pohjalta.

Kasvupaikka

Kuusamat ovat vaatimattomia kasvupaikkansa suhteen. Ne viihtyvät parhaiten aurinkoisella paikalla tai kevyessä puolivarjossa tavallisessa, hyvin vettä läpäisevässä puutarhamaassa. Arboretum Mustilan mukaan lehtokuusama on erittäin kestävä ja menestyy vyöhykkeillä I–VII eli käytännössä koko Suomessa.

Leikkaus

Kuusamat sietävät leikkausta hyvin ja niitä voi tarvittaessa leikata rajustikin. Kevyt harvennusleikkaus kukinnan jälkeen kesällä pitää pensaan tiiviinä, ja ränsistyneen kasvuston voi tarvittaessa leikata kokonaan alas – se kasvattaa uutta, tiiviimpää kasvustoa seuraavaan kevääseen mennessä. Köynnöstävät lajit tarvitsevat lisäksi tukirakenteen, kuten aidan tai pergolan, kiipeämistä varten.

Myrkyllisyys

Useimpien kuusamien punaiset tai mustat marjat ovat myrkyllisiä ja voivat nieltynä aiheuttaa vatsavaivoja, vaikka ne muistuttavat ulkonäöltään syötäviä marjoja. Tärkeä poikkeus ovat jalostetut marjasinikuusamat eli hunajamarjat (Lonicera caerulea), joiden siniset marjat on kasvatettu nimenomaan syötäviksi – niitä käsitellään omalla sivullaan. Jos lasta tai lemmikkiä epäillään syöneen tavallisen kuusaman marjoja, ihmisen osalta neuvoo Myrkytystietokeskus numerossa 0800 147 111 (maksuton) ja lemmikin osalta oma eläinlääkäri.

Yleiset ongelmat

Marjoja luullaan syötäviksi

Useimpien kuusamien punaiset tai mustat marjat ovat myrkyllisiä, vaikka ne muistuttavat ulkonäöltään syötäviä marjoja. Poikkeuksen tekevät jalostetut siniset marjasinikuusamat eli hunajamarjat, joiden marjat on kasvatettu nimenomaan syötäviksi.

Pensas käy vanhana harvaoksaiseksi

Vuosien myötä kuusama voi tihentyä ja harvakukkaiseksi. Kevyt harvennusleikkaus kukinnan jälkeen pitää pensaan tiiviinä ja kukkivana.

Köynnöslaji kaipaa tukea

Köynnöstävät kuusamat, kuten tuoksuköynnöskuusama, eivät kannattele itseään vaan kiertyvät tuen ympärille. Ilman aitaa, pergolaa tai muuta tukirakennetta kasvi jää matalaksi pensasmaiseksi kasvustoksi.

Usein kysyttyä

Mikä kuusama on?

Tällä sivulla kuusama tarkoittaa Lonicera-sukua eli kuusamakasveja – pensaita ja köynnöksiä, joihin kuuluu Suomessakin kasvava lehtokuusama (*Lonicera xylosteum*) ja koristepuutarhoissa suosittu tuoksuköynnöskuusama (*Lonicera caprifolium*). Kaikkiaan sukuun kuuluu noin 180 lajia, joista osa kasvaa pensaiksi ja osa köynnöstää tukea pitkin.

Onko kuusama myrkyllinen?

Useimpien kuusamien marjat ovat myrkyllisiä, ja voivat nieltynä aiheuttaa vatsavaivoja. Poikkeuksena ovat jalostetut marjasinikuusamat eli hunajamarjat (*Lonicera caerulea*), joiden siniset marjat on kasvatettu nimenomaan syötäviksi ja käsitellään omalla sivullaan.

Voiko kuusaman marjoja syödä?

Ei, ellei kyseessä ole nimenomaan jalostettu marjasinikuusama eli hunajamarja. Muiden kuusamalajien marjat ovat myrkyllisiä eikä niitä pidä syödä.

Voiko kuusaman leikata alas?

Kyllä, kuusamat sietävät kovaakin leikkausta hyvin. Ränsistyneen tai liian suureksi kasvaneen pensaan voi leikata alas kukinnan jälkeen kesällä, jolloin se ehtii kasvattaa uutta, tiiviimpää kasvustoa seuraavaa kevättä varten.

KuusamaLonicera

Kasvin perustiedot

Vuodenkierto

Kuusamat ovat monimuotoinen suku

Kasvupaikka

Leikkaus

Myrkyllisyys