Kasvin vuosi
Vuodenkierto
Istutus: toukokuu, elokuu, syyskuu. Kukinta: toukokuu, kesäkuu, heinäkuu. Leikkaus: toukokuu, kesäkuu, heinäkuu. Sato: toukokuu, kesäkuu, heinäkuu, elokuu.
Kasvupaikka
Raparperi on pitkäikäinen ja tilaa vievä monivuotinen vihannes. Marttojen mukaan se kasvaa 1–1,5 metriä korkeaksi ja leveäksi. Aurinko tuottaa vahvan sadon, mutta kasvi menestyy myös puolivarjossa. Kasvualustan pitää olla 60–80 senttiä syvä, multava, ravinteikas ja vettä läpäisevä.
Valitse paikka huolella. Hyvin hoidettu raparperi voi kasvaa samalla paikalla noin kymmenen vuotta tai pidempään. Jätä vähintään metri tilaa lähimpiin suuriin kasveihin.
Istutus ja jakaminen
Raparperi istutetaan keväällä tai syksyllä. Lisää istutuskuoppaan kompostimultaa tai muuta eloperäistä lannoitetta. Aseta juurakko niin, että tyven ja silmujen päälle tulee vain muutama sentti multaa. Liian syvä istutus hidastaa kasvuun lähtöä.
Vanha kasvusto nuorennetaan jakamalla. Marttojen mukaan koko kasvi nostetaan ja jaetaan keväällä, tai juurakosta irrotetaan silmullisia paloja. Istuta vahvimmat palat uuteen kasvupaikkaan. Ensimmäisenä kesänä tärkeintä on tasainen kastelu, ei sadon kerääminen.
Hoito ja kukkavarsien poisto
Lannoita kasvusto keväällä kompostilla tai muulla eloperäisellä lannoitteella. Kastele kuivina jaksoina. Suuret lehdet varjostavat maan myöhemmin kesällä, mutta nuoren kasvin ympäristö pidetään rikkaruohottomana.
Poista kukkavarret tyvestä heti niiden ilmestyttyä. Marttojen mukaan kukinta kuluttaa juurakon vararavintoa ja pienentää seuraavan vuoden satoa. Tavallisia lehtiä ei poisteta turhaan, sillä ne vahvistavat juurakkoa.
Sadonkorjuu ja turvallisuus
Aloita korjuu aikaisintaan istutusta seuraavana vuonna. Kolmantena vuonna kasvi kestää jo runsaamman sadon. Irrota varsi käsin tyvestä kiertämällä; veitsellä katkaistu tynkä voi mädäntyä. Jätä joka kerta osa lehdistä kasviin.
Raparperista syödään lehtiruodit. HUSin Myrkytystietokeskuksen mukaan koko kasvi ja erityisesti lehdet sisältävät myrkyllisiä oksalaatteja. Lehtiä ei pidä käyttää ravinnoksi. Jos ihminen on syönyt lehteä, Myrkytystietokeskus antaa riskinarvion numerossa 0800 147 111. Kasvi on vaaraksi myös lemmikeille: ASPCA luokittelee raparperin myrkylliseksi koirille, kissoille ja hevosille. Jos lemmikki on syönyt kasvia, ota yhteys eläinlääkäriin.
Yleiset ongelmat
Sato heikkenee vanhassa kasvustossa
Marttojen mukaan raparperi tuottaa samalla paikalla hyvää satoa tavallisesti noin kymmenen vuotta. Kun varret jäävät ohuiksi, jaa juurakko keväällä ja istuta elinvoimaiset palat uuteen, parannettuun maahan.
Kukkavarsi vie voimaa lehdiltä
Kukkavarret kuluttavat juurakon vararavintoa ja pienentävät seuraavan vuoden satoa. Martat neuvovat poistamaan ne mahdollisimman pieninä. Katkaise kukkavarsi tyvestä mutta jätä tavalliset lehdet yhteyttämään.
Lehtiruotiin ilmestyy hyytelömäisiä pisaroita
Oire voi kertoa varsiyökkösen toukasta lehtiruodin sisällä. Marttojen mukaan vioittuneet varret poistetaan ja kasvuston ympäristö pidetään vapaana heinikosta, josta toukat siirtyvät raparperiin.
Usein kysyttyä
Milloin raparperi istutetaan?
Marttojen mukaan raparperi istutetaan keväällä tai syksyllä. Juurakko asetetaan niin, että tyven päälle jää vain muutama sentti multaa. Varaa yhdelle kasville vähintään noin metrin levyinen kasvutila.
Milloin raparperia voi kerätä?
Sadonkorjuu aloitetaan aikaisintaan istutusta seuraavana vuonna. Marttojen mukaan täysi sato saadaan kolmantena vuonna. Irrota sormenpaksuiset varret tyvestä kiertämällä ja jätä kasviin aina useita lehtiä jatkamaan kasvua.
Miksi raparperi kukkii?
Täysikasvuinen raparperi voi tehdä kukkavarren alkukesällä. Kukinta ei tarkoita, että kasvi olisi kuolemassa, mutta se kuluttaa vararavintoa. Poista kukkavarsi tyvestä mahdollisimman nuorena, jos tavoitteena on vahva varsisato.
Ovatko raparperin lehdet myrkyllisiä?
Ovat. HUSin Myrkytystietokeskuksen mukaan koko kasvi ja erityisesti lehdet sisältävät myrkyllisiä oksalaatteja; varsia voi käyttää kohtuullisesti ravinnoksi. Jos lehteä on syönyt ihminen, Myrkytystietokeskus tekee riskinarvion numerossa 0800 147 111, ja jos lehteä on syönyt lemmikki, oikea osoite on eläinlääkäri, sillä Myrkytystietokeskus neuvoo vain ihmisten myrkytyksissä. ASPCA luokittelee raparperin myrkylliseksi myös koirille, kissoille ja hevosille.
Mihin ohjeet perustuvat
Lähteet
- Martat – Raparperin kasvatus. martat.fi
- Suomen Lajitietokeskus – Tarharaparperi. laji.fi
- Kew Plants of the World Online – Rheum rhabarbarum. powo.science.kew.org
- HUS Myrkytystietokeskus – Raparperi. hus.fi
- ASPCA – Rhubarb. aspca.org
,_Trimingham.JPG){kind=link}
.jpg){kind=link}
.jpg){kind=link}
