Kasviopas · Juurekset

PunajuuriBeta vulgaris

Punajuuren kasvatus: siementen liotus, harvennusväli kesäsadolle ja varastosadolle, tasainen kastelu ja varastointi. Ohjeet Marttojen ja RHS:n lähteillä.

Päivitetty 3 lähdettä

Kasa juuri nostettuja punajuuria, joissa on paljaat juurenhännät ja katkaistut naatinkannat.
Kuva: Frank Schulenburg · Wikimedia Commons · CC0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kasvin perustiedot

Beta vulgaris
Valo
Aurinko
Kastelu
Tasainen; epätasainen kastelu halkaisee juuret ja kuivuus tekee niistä puisia
Maaperä
Kevyt, hiekkainen ja hyvin vettä läpäisevä; ei ylikalkittu eikä ylilannoitettu
Korkeus
25–40 cm
Talvehtii
Yksivuotisena kasvatettava; sato nostetaan ennen pakkasia

Kasvin vuosi

Vuodenkierto

Kylvö: toukokuu, kesäkuu. Sato: elokuu, syyskuu, lokakuu.

Punajuuri ja sen sukulaiset

Punajuuri on juurikkaiden ryhmän tutuin jäsen, mutta ei ainoa. Marttojen mukaan tutun punajuurikkaan eli punajuuren ohella kotipuutarhoissa kasvatetaan keltajuurta ja raitajuurta, ja lisäksi on mieto ja makea valkojuuri.

Kaikki ovat samaa lajia Beta vulgaris, ja kasvatusohje on niille sama. Väri on siis lajikevalinta, ei viljelykysymys.

Kylvö ja liotus

Marttojen mukaan juurikkaat kylvetään suoraan maahan touko-kesäkuussa 2–3 sentin syvyyteen, ja riviväli on 25–40 cm.

Yksi pieni työvaihe nopeuttaa alkua: Marttojen mukaan siementen liotus vedessä 2–4 tunnin ajan ennen kylvöä nopeuttaa itämistä.

Kannattaa myös tietää etukäteen, miltä taimettuminen näyttää. RHS:n mukaan punajuuren siemenet ovat korkkimaisia ryppäitä, joista nousee useampi taimi samasta kohdasta. Kylvö on siksi helppo tehdä yksitellen, mutta harvennusta ei voi ohittaa.

Harvennus riippuu siitä, mitä haluat

Tämä on punajuuren hyödyllisin yksityiskohta, ja se ratkaistaan jo alkukesällä. Marttojen mukaan taimet harvennetaan ensilehtien kehityttyä 5 sentin välein kesäsatoa varten ja 10–15 sentin välein, jos sato on tarkoitus varastoida syksyllä.

Jos siis tavoitteena on syksyn varastosato, harvennus tehdään reilummin kuin tuntuisi tarpeelliselta. RHS huomauttaa saman asian toisesta suunnasta: isommat juuret säilyvät varastossa paremmin kuin pienet.

Kastelu

Punajuuren kaksi tavallisinta vikaa – halkeilu ja puinen rakenne – tulevat molemmat kastelusta. RHS:n mukaan veden puute tekee juurista puisia, kun taas epätasainen kastelu voi halkaista ne. RHS:n mukaan liiallinen kastelu taas suosii lehtien kasvua juuren kustannuksella.

Tavoite on siis tasaisuus, ei määrä. Marttojen mukaan punajuuri vaatii säännöllistä kastelua kuivina kausina, ja riittävä kosteus ehkäisee alkukesällä Streptomyces-sädebakteerin juurikkaan kuoreen aiheuttamaa rupea.

Marttojen ohjeessa vältetään lisäksi ylikalkitusta ja ylilannoitusta, ja kasvualustaksi suositellaan kevyttä, hiekkaista maata.

Sadonkorjuu ja varastointi

Punajuuri kuuluu porkkanan tavoin niihin juureksiin, jotka on nostettava ajoissa. Marttojen mukaan porkkanat ja punajuuret korjataan viimeistään ennen pakkasia, toisin kuin lanttu ja nauris, jotka kestävät ensimmäiset hallat.

Marttojen mukaan sato korjataan aurinkoisena, kuivana päivänä ja juurikkaat säilytetään 2–4 asteessa kellarissa hiekassa tai turpeessa. Vaihtoehtoisesti sadon voi Marttojen mukaan säilöä pakastamalla tai säilykkeeksi.

Yleiset ongelmat

Juuret halkeilevat tai ovat puisia

Molemmat johtuvat kastelusta. RHS:n mukaan veden puute tekee juurista puisia, kun taas epätasainen kastelu voi halkaista ne. Marttojen mukaan punajuuri vaatii säännöllistä kastelua kuivina kausina.

Taimia nousee ryppäässä samasta kohdasta

Näin kuuluukin käydä. RHS:n mukaan punajuuren siemenet ovat korkkimaisia ryppäitä, joista nousee useampi taimi. Siksi harvennus on punajuurella sääntö eikä poikkeus.

Juuren kuoressa on rupea

Marttojen mukaan riittävä kosteus ehkäisee alkukesällä Streptomyces-sädebakteerin juurikkaan kuoreen aiheuttamaa rupea. Marttojen ohjeessa vältetään myös ylikalkitusta ja ylilannoitusta.

Juuret jäävät pieniksi varastointia varten

Harvennusväli on todennäköisesti kesäsadon mitta. Marttojen mukaan taimet harvennetaan 5 sentin välein kesäsatoa varten mutta 10–15 sentin välein, jos sato on tarkoitus varastoida syksyllä.

Usein kysyttyä

Milloin punajuuri kylvetään?

Marttojen mukaan juurikkaat kylvetään suoraan maahan touko-kesäkuussa 2–3 sentin syvyyteen, ja riviväli on 25–40 cm. Marttojen mukaan siementen liotus vedessä 2–4 tunnin ajan ennen kylvöä nopeuttaa itämistä.

Kuinka harvaksi punajuuret harvennetaan?

Väli riippuu käyttötarkoituksesta. Marttojen mukaan taimet harvennetaan ensilehtien kehityttyä 5 sentin välein kesäsatoa varten ja 10–15 sentin välein, jos sato varastoidaan syksyllä. Varastojuuresta halutaan siis isompi, ja se vaatii enemmän tilaa.

Miksi punajuuret halkeilevat?

RHS:n mukaan epätasainen kastelu voi halkaista juuret, ja veden puute tekee niistä puisia. Tasainen kosteus on siis tärkeämpää kuin runsas kastelu – RHS:n mukaan liiallinen kastelu suosii lehtien kasvua juuren kustannuksella.

Milloin punajuuret nostetaan ja miten ne varastoidaan?

Marttojen mukaan porkkanat ja punajuuret korjataan viimeistään ennen pakkasia, ja sato korjataan aurinkoisena, kuivana päivänä. Marttojen mukaan juurikkaat säilytetään 2–4 asteessa kellarissa hiekassa tai turpeessa. RHS huomauttaa, että isommat juuret säilyvät varastossa paremmin kuin pienet.

Onko punajuuri sama kasvi kuin keltajuuri tai raitajuuri?

Samaa lajia, eri väriä. Marttojen mukaan tutun punajuurikkaan eli punajuuren ohella kotipuutarhoissa kasvatetaan keltajuurta ja raitajuurta, ja lisäksi on mieto ja makea valkojuuri. Kasvatusohje on kaikille sama.

Mihin ohjeet perustuvat

Lähteet

  1. Martat – Juurikkaiden kasvatus. martat.fi
  2. Martat – Sadonkorjuu. martat.fi
  3. RHS – Beetroot, grow your own. rhs.org.uk