Kaktukset

Aavikkokaktus vai sademetsäkaktus

RHS:n mukaan kaktukset ja muut mehikasvit ovat enimmäkseen kotoisin kuivilta alueilta, ja ne selviävät kuivista jaksoista varastoimalla vettä mehevään varteen tai lehtiin. Kasvukaudella ne viihtyvät lämpimässä, aurinkoisessa ja kuivassa ilmassa, ja keskuslämmitetty koti sopii niille hyvin.

Osa kaktuksista on kuitenkin kotoisin sademetsistä. RHS mainitsee esimerkkeinä joulukaktuksen (Schlumbergera), lehtikaktukset (Epiphyllum) ja Rhipsalis-suvun kaktukset. Ne tarvitsevat useammin vettä ja puolivarjoa, ja RHS neuvoo hoitamaan niitä pikemminkin tavallisen huonekasvin tavoin kuin kaktuksena. Myös pääsiäiskaktus on sademetsäkaktus. Ennen hoito-ohjeen valitsemista kannattaa siis selvittää, kumpaan ryhmään oma kaktus kuuluu.

Taulukon tiedot ovat RHS:n kaktus- ja mehikasviohjeesta. Sademetsäkaktusten tarkemmat ohjeet ovat lajien omilla sivuilla.

Aavikkokaktuksen hoito

Valo ja paikka

RHS:n mukaan useimmat kaktukset ja mehikasvit tarvitsevat paljon valoa, ja ne pidetään aurinkoisella ikkunalaudalla ympäri vuoden. Kesäksi ne voi viedä ulos aurinkoon. Kaktukset pitävät hyvästä ilmanvaihdosta, varsinkin kesällä. Kaukana ikkunasta ne eivät viihdy: liian vähäisessä valossa ne kasvavat heikoiksi ja epämuodostuneiksi.

Kaktusmulta ja ruukku

Kaktukset kasvavat RHS:n mukaan parhaiten hyvin vettä läpäisevässä, karkeassa kasvualustassa, joka ei jää märäksi. Valmiin turpeettoman kaktusmullan voi korvata seoksella, jossa on kaksi osaa multapohjaista kasvualustaa ja yksi osa karkeaa soraa tai terävää hiekkaa. Pinnalle levitetään ohut kerros soraa.

Kaktus istutetaan uuteen ruukkuun keväällä, kun juuret ovat täyttäneet vanhan. Liian suurta ruukkua kannattaa välttää, koska ylimääräinen kasvualusta jää märäksi ja voi mädättää juuret. Piikkisen kasvin voi RHS:n mukaan nostaa taitetulla sanomalehtisuikaleella tai patalapulla.

Kastelu

RHS suosittelee kastelemaan haalealla sadevedellä. Hanaveden mineraalit voivat kertyä kasvualustaan haitallisiksi pitoisuuksiksi ja jättää mehikasvien lehtiin valkoisia kalkkijälkiä. Keväällä ja kesällä kaktus kastellaan perusteellisesti, kun kasvualustan pinta tuntuu kuivalta, ja ylimääräinen vesi valutetaan pois. Ruukku ei saa jäädä seisomaan veteen. Kasvukaudella kasvualusta ei myöskään saa kuivua liikaa kastelujen välillä.

Talvilepo

Marraskuusta maaliskuun alkuun useimmat sisäkaktukset lepäävät. RHS:n mukaan lepokaudella yölämpötila on vain 8–10 astetta, ja kasvi saa vettä vain sen verran, ettei se kutistu. Talvikastelu saa kasvin kasvattamaan heikkoa versoa. Keskuslämmitys ei RHS:n mukaan yleensä haittaa, kunhan kasvi ei ole lähellä patteria. Lepokausi myös edistää kukintaa.

Lannoitus

Kasvukaudella, huhtikuusta syyskuuhun, RHS neuvoo lannoittamaan kerran kuukaudessa kaliumpitoisella nestelannoitteella, kuten tomaattilannoitteella, tai kaktuksille tarkoitetulla lannoitteella.

Kaktuksen lisääminen

RHS:n mukaan lisäystapa riippuu kasvutavasta. Haarovista kaktuksista otetaan sivuversoja pistokkaiksi, pylväskaktuksia lisätään varsipistokkaista, ja ryhmänä kasvavat lajit tekevät sivutaimia, jotka voi irrottaa, kun ne ovat juurtuneet. Pistokkaan leikkauspinnan annetaan kuivua ja kovettua päivästä viikkoon ennen istutusta. Juurtumisen ajan kasvualusta pidetään vain hieman kosteana, jotta pistokas ei mätäne.

Siemenet kylvetään keväällä hiekkaa sisältävään kylvöseokseen. RHS:n mukaan kylvökset pidetään valoisassa paikassa noin 21 asteessa, mutta ei suorassa auringossa. Taimet ovat koulittavan kokoisia vasta jopa vuoden kuluttua.

Tavallisimmat ongelmat

Kaktukset, lapset ja lemmikit

Kaktuksilla ei ole yhtä yhteistä myrkyllisyysluokitusta.HUSin Myrkytystietokeskusluokittelee esimerkiksi pallokaktukset (Echinopsis), joulukaktuksen ja kausikaktukset myrkyttömiksi. Meskaliinikaktuksen (Lophophora williamsii) HUS luokittelee myrkylliseksi, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa sen mukaan harvoin oireita.

Jos ihminen on syönyt kasvia, soitaMyrkytystietokeskukseennumeroon 0800 147 111. Jos lemmikki on syönyt kasvia ja saa oireita, ota yhteys eläinlääkäriin.

Kaktukset ja muut mehikasvit

Kaktukset ovat yksi mehikasvien ryhmä. Samat hoidon perusasiat, eli valo, läpäisevä kasvualusta ja niukka talvikastelu, koskevat RHS:n mukaan monia muitakin mehikasveja. Muiden mehikasvien lisääminen ja lajien myrkyllisyyserot on koottu mehikasvien oppaaseen, ja sivustolla on omat oppaat esimerkiksi rahapuulle jatulilatvalle. Myös lihansyöjäkasveilla on oma vertailusivunsa.