Huonekasvit · kaktukset
Kaktukset
Kaktukset varastoivat vettä paksuihin varsiinsa ja viihtyvät aurinkoisella ikkunalla. Kaikki kaktukset eivät kuitenkaan ole aavikkokasveja: joulukaktus ja muut sademetsäkaktukset hoidetaan toisin. Tällä sivulla ovat molempien ryhmien hoito-ohjeet lähteineen.

Sademetsäkaktusten omat hoito-oppaat

Kuvatiedot
Kuva: WayneRay · Wikimedia Commons · Public domain · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Enrique Dans from Madrid, Spain · Wikimedia Commons · CC BY 2.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Kuvatiedot
Kuva: Jim Evans · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä
Aavikkokaktus vai sademetsäkaktus
RHS:n mukaan kaktukset ja muut mehikasvit ovat enimmäkseen kotoisin kuivilta alueilta, ja ne selviävät kuivista jaksoista varastoimalla vettä mehevään varteen tai lehtiin. Kasvukaudella ne viihtyvät lämpimässä, aurinkoisessa ja kuivassa ilmassa, ja keskuslämmitetty koti sopii niille hyvin.
Osa kaktuksista on kuitenkin kotoisin sademetsistä. RHS mainitsee esimerkkeinä joulukaktuksen (Schlumbergera), lehtikaktukset (Epiphyllum) ja Rhipsalis-suvun kaktukset. Ne tarvitsevat useammin vettä ja puolivarjoa, ja RHS neuvoo hoitamaan niitä pikemminkin tavallisen huonekasvin tavoin kuin kaktuksena. Myös pääsiäiskaktus on sademetsäkaktus. Ennen hoito-ohjeen valitsemista kannattaa siis selvittää, kumpaan ryhmään oma kaktus kuuluu.
| Aavikkokaktukset | Sademetsäkaktukset | |
|---|---|---|
| Esimerkkejä | pallokaktukset, pylväskaktukset | joulukaktus, pääsiäiskaktus, lehtikaktus |
| Valo | Aurinkoinen ikkuna ympäri vuoden | Itä- tai länsi-ikkuna; eteläikkunassa verhon takana |
| Kastelu kasvukaudella | Perusteellisesti, kun pinta on kuiva | Useammin kuin aavikkokaktukset |
| Talvi | Lepo marraskuusta maaliskuun alkuun, yöllä 8–10 °C, lähes ilman vettä | Lajin mukaan; joulukaktus kukkii talvella ja lepää kesällä |
Taulukon tiedot ovat RHS:n kaktus- ja mehikasviohjeesta. Sademetsäkaktusten tarkemmat ohjeet ovat lajien omilla sivuilla.
Aavikkokaktuksen hoito
Valo ja paikka
RHS:n mukaan useimmat kaktukset ja mehikasvit tarvitsevat paljon valoa, ja ne pidetään aurinkoisella ikkunalaudalla ympäri vuoden. Kesäksi ne voi viedä ulos aurinkoon. Kaktukset pitävät hyvästä ilmanvaihdosta, varsinkin kesällä. Kaukana ikkunasta ne eivät viihdy: liian vähäisessä valossa ne kasvavat heikoiksi ja epämuodostuneiksi.
Kaktusmulta ja ruukku
Kaktukset kasvavat RHS:n mukaan parhaiten hyvin vettä läpäisevässä, karkeassa kasvualustassa, joka ei jää märäksi. Valmiin turpeettoman kaktusmullan voi korvata seoksella, jossa on kaksi osaa multapohjaista kasvualustaa ja yksi osa karkeaa soraa tai terävää hiekkaa. Pinnalle levitetään ohut kerros soraa.
Kaktus istutetaan uuteen ruukkuun keväällä, kun juuret ovat täyttäneet vanhan. Liian suurta ruukkua kannattaa välttää, koska ylimääräinen kasvualusta jää märäksi ja voi mädättää juuret. Piikkisen kasvin voi RHS:n mukaan nostaa taitetulla sanomalehtisuikaleella tai patalapulla.
Kastelu
RHS suosittelee kastelemaan haalealla sadevedellä. Hanaveden mineraalit voivat kertyä kasvualustaan haitallisiksi pitoisuuksiksi ja jättää mehikasvien lehtiin valkoisia kalkkijälkiä. Keväällä ja kesällä kaktus kastellaan perusteellisesti, kun kasvualustan pinta tuntuu kuivalta, ja ylimääräinen vesi valutetaan pois. Ruukku ei saa jäädä seisomaan veteen. Kasvukaudella kasvualusta ei myöskään saa kuivua liikaa kastelujen välillä.
Talvilepo
Marraskuusta maaliskuun alkuun useimmat sisäkaktukset lepäävät. RHS:n mukaan lepokaudella yölämpötila on vain 8–10 astetta, ja kasvi saa vettä vain sen verran, ettei se kutistu. Talvikastelu saa kasvin kasvattamaan heikkoa versoa. Keskuslämmitys ei RHS:n mukaan yleensä haittaa, kunhan kasvi ei ole lähellä patteria. Lepokausi myös edistää kukintaa.
Lannoitus
Kasvukaudella, huhtikuusta syyskuuhun, RHS neuvoo lannoittamaan kerran kuukaudessa kaliumpitoisella nestelannoitteella, kuten tomaattilannoitteella, tai kaktuksille tarkoitetulla lannoitteella.
Kaktuksen lisääminen
RHS:n mukaan lisäystapa riippuu kasvutavasta. Haarovista kaktuksista otetaan sivuversoja pistokkaiksi, pylväskaktuksia lisätään varsipistokkaista, ja ryhmänä kasvavat lajit tekevät sivutaimia, jotka voi irrottaa, kun ne ovat juurtuneet. Pistokkaan leikkauspinnan annetaan kuivua ja kovettua päivästä viikkoon ennen istutusta. Juurtumisen ajan kasvualusta pidetään vain hieman kosteana, jotta pistokas ei mätäne.
Siemenet kylvetään keväällä hiekkaa sisältävään kylvöseokseen. RHS:n mukaan kylvökset pidetään valoisassa paikassa noin 21 asteessa, mutta ei suorassa auringossa. Taimet ovat koulittavan kokoisia vasta jopa vuoden kuluttua.
Tavallisimmat ongelmat
| Havainto | Mahdollinen syy RHS:n mukaan |
|---|---|
| Kasvi mätänee, kasvu tyrehtyy tai pintaan nousee rakkuloita | Liikakastelu |
| Kasvi kutistuu ja kasvaa hitaasti tai vinoon | Liian vähäinen kastelu |
| Kasvi venyy heikoksi ja epämuodostuneeksi | Liian vähän valoa |
| Versot kuolevat tai kuoreen tulee värjäytyneitä laikkuja | Liika kylmä |
| Kuoreen tulee ruskeita laikkuja, jotka kutistuvat rupimaisiksi | Liian kostea ilma tai liian kirkas valo |
Kaktukset, lapset ja lemmikit
Kaktuksilla ei ole yhtä yhteistä myrkyllisyysluokitusta.HUSin Myrkytystietokeskusluokittelee esimerkiksi pallokaktukset (Echinopsis), joulukaktuksen ja kausikaktukset myrkyttömiksi. Meskaliinikaktuksen (Lophophora williamsii) HUS luokittelee myrkylliseksi, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa sen mukaan harvoin oireita.
Jos ihminen on syönyt kasvia, soitaMyrkytystietokeskukseennumeroon 0800 147 111. Jos lemmikki on syönyt kasvia ja saa oireita, ota yhteys eläinlääkäriin.
Kaktukset ja muut mehikasvit
Kaktukset ovat yksi mehikasvien ryhmä. Samat hoidon perusasiat, eli valo, läpäisevä kasvualusta ja niukka talvikastelu, koskevat RHS:n mukaan monia muitakin mehikasveja. Muiden mehikasvien lisääminen ja lajien myrkyllisyyserot on koottu mehikasvien oppaaseen, ja sivustolla on omat oppaat esimerkiksi rahapuulle jatulilatvalle. Myös lihansyöjäkasveilla on oma vertailusivunsa.
Usein kysyttyä
- Miten usein kaktusta pitää kastella?
- Ei kiinteän aikataulun mukaan. RHS:n mukaan useimmat sisäkaktukset kastellaan keväällä ja kesällä perusteellisesti, kun kasvualustan pinta tuntuu kuivalta, ja ylimääräisen veden annetaan valua pois. Marraskuusta maaliskuun alkuun kaktukset lepäävät, ja niitä kastellaan vain sen verran, etteivät ne kutistu. Joulukaktus ja muut sademetsäkaktukset tarvitsevat enemmän vettä.
- Mikä lannoite kaktukselle?
- RHS neuvoo lannoittamaan kaktuksia kerran kuukaudessa huhtikuusta syyskuuhun kaliumpitoisella nestelannoitteella, kuten tomaattilannoitteella, tai kaktuksille tarkoitetulla nestelannoitteella. Talvilevon aikana ei lannoiteta.
- Voiko kaktuksen viedä kesäksi ulos?
- Voi. RHS:n mukaan sisäkaktukset voi viedä kesällä ulos aurinkoon. Tuo kasvi sisälle viimeistään ennen yöpakkasia, sillä RHS:n mukaan liika kylmä voi aiheuttaa versojen kuolemista ja kuoreen värjäytyneitä laikkuja.
- Miten saan kaktuksen kukkimaan?
- RHS:n mukaan kukintaa edistää viileä ja kuiva talvilepo sekä mahdollisimman paljon valoa ympäri vuoden. Lepokaudella yölämpötila on 8–10 astetta, ja kastelua vähennetään lähes kokonaan. Joulukaktus on poikkeus: se kukkii talvella ja lepää kesällä.
- Ovatko kaktukset myrkyllisiä?
- Luokitus riippuu lajista. HUSin Myrkytystietokeskus luokittelee esimerkiksi pallokaktukset (Echinopsis), joulukaktuksen ja kausikaktukset myrkyttömiksi, mutta meskaliinikaktuksen (Lophophora williamsii) myrkylliseksi. Jos ihminen on syönyt kasvia, soita Myrkytystietokeskukseen numeroon 0800 147 111. Jos lemmikki saa oireita, ota yhteys eläinlääkäriin.
Lähteet
- RHS – How to grow cacti and succulent houseplants. rhs.org.uk
- RHS – Cacti and succulent houseplants. rhs.org.uk
- HUS Myrkytystietokeskus – pallokaktukset. hus.fi
- HUS Myrkytystietokeskus – meskaliinikaktus. hus.fi
- HUS Myrkytystietokeskus. hus.fi