Huonekasvit · kaktukset

Kaktukset

Kaktukset varastoivat vettä paksuihin varsiinsa ja viihtyvät aurinkoisella ikkunalla. Kaikki kaktukset eivät kuitenkaan ole aavikkokasveja: joulukaktus ja muut sademetsäkaktukset hoidetaan toisin. Tällä sivulla ovat molempien ryhmien hoito-ohjeet lähteineen.

Kaksi pientä, karvaisten pallomaisten varsien muodostamaa kaktusta vaaleissa ruukuissa ikkunalaudalla.
Kuva: PattayaPatrol · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Sademetsäkaktusten omat hoito-oppaat

Joulukaktuksen riippuva vaaleanpunainen kukka ja pyöreälovisia vihreitä versoja.
Joulukaktus
Schlumbergera × buckleyi
PuolivarjoTalvella, lajikkeen ja kasvuolojen mukaan
Kuvatiedot

Kuva: WayneRay · Wikimedia Commons · Public domain · skaalattu · rajattu esityksessä

Pääsiäiskaktuksen kirkkaanpunainen, tähtimäinen kukka valkoisine heteineen ja litteät vihreät varsisegmentit.
Pääsiäiskaktus
Rhipsalidopsis gaertneri
PuolivarjoKevät
Kuvatiedot

Kuva: Enrique Dans from Madrid, Spain · Wikimedia Commons · CC BY 2.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Lehtikaktuksen suuri pinkki kukka, jossa on lukuisia teräviä terälehtiä ja kermanväriset heteet; taustalla litteitä, lehtimäisiä varsia.
Lehtikaktus
Epiphyllum
PuolivarjoKevät–alkukesä
Kuvatiedot

Kuva: Jim Evans · Wikimedia Commons · CC BY-SA 4.0 · skaalattu · rajattu esityksessä

Aavikkokaktus vai sademetsäkaktus

RHS:n mukaan kaktukset ja muut mehikasvit ovat enimmäkseen kotoisin kuivilta alueilta, ja ne selviävät kuivista jaksoista varastoimalla vettä mehevään varteen tai lehtiin. Kasvukaudella ne viihtyvät lämpimässä, aurinkoisessa ja kuivassa ilmassa, ja keskuslämmitetty koti sopii niille hyvin.

Osa kaktuksista on kuitenkin kotoisin sademetsistä. RHS mainitsee esimerkkeinä joulukaktuksen (Schlumbergera), lehtikaktukset (Epiphyllum) ja Rhipsalis-suvun kaktukset. Ne tarvitsevat useammin vettä ja puolivarjoa, ja RHS neuvoo hoitamaan niitä pikemminkin tavallisen huonekasvin tavoin kuin kaktuksena. Myös pääsiäiskaktus on sademetsäkaktus. Ennen hoito-ohjeen valitsemista kannattaa siis selvittää, kumpaan ryhmään oma kaktus kuuluu.

AavikkokaktuksetSademetsäkaktukset
Esimerkkejäpallokaktukset, pylväskaktuksetjoulukaktus, pääsiäiskaktus, lehtikaktus
ValoAurinkoinen ikkuna ympäri vuodenItä- tai länsi-ikkuna; eteläikkunassa verhon takana
Kastelu kasvukaudellaPerusteellisesti, kun pinta on kuivaUseammin kuin aavikkokaktukset
TalviLepo marraskuusta maaliskuun alkuun, yöllä 8–10 °C, lähes ilman vettäLajin mukaan; joulukaktus kukkii talvella ja lepää kesällä

Taulukon tiedot ovat RHS:n kaktus- ja mehikasviohjeesta. Sademetsäkaktusten tarkemmat ohjeet ovat lajien omilla sivuilla.

Aavikkokaktuksen hoito

Valo ja paikka

RHS:n mukaan useimmat kaktukset ja mehikasvit tarvitsevat paljon valoa, ja ne pidetään aurinkoisella ikkunalaudalla ympäri vuoden. Kesäksi ne voi viedä ulos aurinkoon. Kaktukset pitävät hyvästä ilmanvaihdosta, varsinkin kesällä. Kaukana ikkunasta ne eivät viihdy: liian vähäisessä valossa ne kasvavat heikoiksi ja epämuodostuneiksi.

Kaktusmulta ja ruukku

Kaktukset kasvavat RHS:n mukaan parhaiten hyvin vettä läpäisevässä, karkeassa kasvualustassa, joka ei jää märäksi. Valmiin turpeettoman kaktusmullan voi korvata seoksella, jossa on kaksi osaa multapohjaista kasvualustaa ja yksi osa karkeaa soraa tai terävää hiekkaa. Pinnalle levitetään ohut kerros soraa.

Kaktus istutetaan uuteen ruukkuun keväällä, kun juuret ovat täyttäneet vanhan. Liian suurta ruukkua kannattaa välttää, koska ylimääräinen kasvualusta jää märäksi ja voi mädättää juuret. Piikkisen kasvin voi RHS:n mukaan nostaa taitetulla sanomalehtisuikaleella tai patalapulla.

Kastelu

RHS suosittelee kastelemaan haalealla sadevedellä. Hanaveden mineraalit voivat kertyä kasvualustaan haitallisiksi pitoisuuksiksi ja jättää mehikasvien lehtiin valkoisia kalkkijälkiä. Keväällä ja kesällä kaktus kastellaan perusteellisesti, kun kasvualustan pinta tuntuu kuivalta, ja ylimääräinen vesi valutetaan pois. Ruukku ei saa jäädä seisomaan veteen. Kasvukaudella kasvualusta ei myöskään saa kuivua liikaa kastelujen välillä.

Talvilepo

Marraskuusta maaliskuun alkuun useimmat sisäkaktukset lepäävät. RHS:n mukaan lepokaudella yölämpötila on vain 8–10 astetta, ja kasvi saa vettä vain sen verran, ettei se kutistu. Talvikastelu saa kasvin kasvattamaan heikkoa versoa. Keskuslämmitys ei RHS:n mukaan yleensä haittaa, kunhan kasvi ei ole lähellä patteria. Lepokausi myös edistää kukintaa.

Lannoitus

Kasvukaudella, huhtikuusta syyskuuhun, RHS neuvoo lannoittamaan kerran kuukaudessa kaliumpitoisella nestelannoitteella, kuten tomaattilannoitteella, tai kaktuksille tarkoitetulla lannoitteella.

Kaktuksen lisääminen

RHS:n mukaan lisäystapa riippuu kasvutavasta. Haarovista kaktuksista otetaan sivuversoja pistokkaiksi, pylväskaktuksia lisätään varsipistokkaista, ja ryhmänä kasvavat lajit tekevät sivutaimia, jotka voi irrottaa, kun ne ovat juurtuneet. Pistokkaan leikkauspinnan annetaan kuivua ja kovettua päivästä viikkoon ennen istutusta. Juurtumisen ajan kasvualusta pidetään vain hieman kosteana, jotta pistokas ei mätäne.

Siemenet kylvetään keväällä hiekkaa sisältävään kylvöseokseen. RHS:n mukaan kylvökset pidetään valoisassa paikassa noin 21 asteessa, mutta ei suorassa auringossa. Taimet ovat koulittavan kokoisia vasta jopa vuoden kuluttua.

Tavallisimmat ongelmat

HavaintoMahdollinen syy RHS:n mukaan
Kasvi mätänee, kasvu tyrehtyy tai pintaan nousee rakkuloitaLiikakastelu
Kasvi kutistuu ja kasvaa hitaasti tai vinoonLiian vähäinen kastelu
Kasvi venyy heikoksi ja epämuodostuneeksiLiian vähän valoa
Versot kuolevat tai kuoreen tulee värjäytyneitä laikkujaLiika kylmä
Kuoreen tulee ruskeita laikkuja, jotka kutistuvat rupimaisiksiLiian kostea ilma tai liian kirkas valo

Kaktukset, lapset ja lemmikit

Kaktuksilla ei ole yhtä yhteistä myrkyllisyysluokitusta.HUSin Myrkytystietokeskusluokittelee esimerkiksi pallokaktukset (Echinopsis), joulukaktuksen ja kausikaktukset myrkyttömiksi. Meskaliinikaktuksen (Lophophora williamsii) HUS luokittelee myrkylliseksi, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa sen mukaan harvoin oireita.

Jos ihminen on syönyt kasvia, soitaMyrkytystietokeskukseennumeroon 0800 147 111. Jos lemmikki on syönyt kasvia ja saa oireita, ota yhteys eläinlääkäriin.

Kaktukset ja muut mehikasvit

Kaktukset ovat yksi mehikasvien ryhmä. Samat hoidon perusasiat, eli valo, läpäisevä kasvualusta ja niukka talvikastelu, koskevat RHS:n mukaan monia muitakin mehikasveja. Muiden mehikasvien lisääminen ja lajien myrkyllisyyserot on koottu mehikasvien oppaaseen, ja sivustolla on omat oppaat esimerkiksi rahapuulle jatulilatvalle. Myös lihansyöjäkasveilla on oma vertailusivunsa.

Usein kysyttyä

Miten usein kaktusta pitää kastella?
Ei kiinteän aikataulun mukaan. RHS:n mukaan useimmat sisäkaktukset kastellaan keväällä ja kesällä perusteellisesti, kun kasvualustan pinta tuntuu kuivalta, ja ylimääräisen veden annetaan valua pois. Marraskuusta maaliskuun alkuun kaktukset lepäävät, ja niitä kastellaan vain sen verran, etteivät ne kutistu. Joulukaktus ja muut sademetsäkaktukset tarvitsevat enemmän vettä.
Mikä lannoite kaktukselle?
RHS neuvoo lannoittamaan kaktuksia kerran kuukaudessa huhtikuusta syyskuuhun kaliumpitoisella nestelannoitteella, kuten tomaattilannoitteella, tai kaktuksille tarkoitetulla nestelannoitteella. Talvilevon aikana ei lannoiteta.
Voiko kaktuksen viedä kesäksi ulos?
Voi. RHS:n mukaan sisäkaktukset voi viedä kesällä ulos aurinkoon. Tuo kasvi sisälle viimeistään ennen yöpakkasia, sillä RHS:n mukaan liika kylmä voi aiheuttaa versojen kuolemista ja kuoreen värjäytyneitä laikkuja.
Miten saan kaktuksen kukkimaan?
RHS:n mukaan kukintaa edistää viileä ja kuiva talvilepo sekä mahdollisimman paljon valoa ympäri vuoden. Lepokaudella yölämpötila on 8–10 astetta, ja kastelua vähennetään lähes kokonaan. Joulukaktus on poikkeus: se kukkii talvella ja lepää kesällä.
Ovatko kaktukset myrkyllisiä?
Luokitus riippuu lajista. HUSin Myrkytystietokeskus luokittelee esimerkiksi pallokaktukset (Echinopsis), joulukaktuksen ja kausikaktukset myrkyttömiksi, mutta meskaliinikaktuksen (Lophophora williamsii) myrkylliseksi. Jos ihminen on syönyt kasvia, soita Myrkytystietokeskukseen numeroon 0800 147 111. Jos lemmikki saa oireita, ota yhteys eläinlääkäriin.

Lähteet

  1. RHS – How to grow cacti and succulent houseplants. rhs.org.uk
  2. RHS – Cacti and succulent houseplants. rhs.org.uk
  3. HUS Myrkytystietokeskus – pallokaktukset. hus.fi
  4. HUS Myrkytystietokeskus – meskaliinikaktus. hus.fi
  5. HUS Myrkytystietokeskus. hus.fi

Päivitetty 19.10.2026