Huonekasvit · mehikasvit
Mehikasvit
Mehikasvit varastoivat vettä paksuihin lehtiinsä tai varsiinsa, joten ne kestävät kuivuutta mutta eivät liikakastelua. Kaktukset ovat yksi mehikasvien ryhmä. Tämä sivu käsittelee muita sisällä kasvatettavia mehikasveja: niiden perushoitoa, lisäämistä ja sitä, mitkä lajit ovat myrkyllisiä.
Mehikasvien omat hoito-oppaat
Kuvatiedot
Kuva: S.G.S. · Wikimedia Commons · CC0 · skaalattu · rajattu esityksessä
Kuvatiedot
Kuva: Sabalo22 · Wikimedia Commons · CC0 · skaalattu · rajattu esityksessä
.jpg){kind=link}
Mehikasvi ja kaktus
RHS:n mukaan mehikasvit ovat enimmäkseen kotoisin kuivilta alueilta, ja ne selviävät kuivista jaksoista varastoimalla vettä mehevään varteen tai lehtiin. Kaktukset ovat yksi mehikasvien ryhmä, ja niiden hoito on koottu omaankaktusten hoito-oppaaseen. Kaikki kaktukset eivät kuitenkaan ole kuivien alueiden kasveja: joulukaktus ja muut sademetsäkaktukset hoidetaan toisin.
Muista mehikasveista tavallisimpia huonekasveja ovat rahapuu(Crassula ovata) ja tulilatva (Kalanchoe blossfeldiana). Myös aaloet (Aloe), mehiruusukkeet eli echeveriat (Echeveria) ja haworthiat (Haworthia) ovat mehikasveja.
Perushoito lyhyesti
| Asia | RHS:n ohje |
|---|---|
| Valo | Aurinkoinen ikkunalauta ympäri vuoden; kesällä voi viedä ulos aurinkoon |
| Kastelu keväällä ja kesällä | Perusteellisesti, kun kasvualustan pinta tuntuu kuivalta |
| Talvi (marraskuu–maaliskuun alku) | Lepo viileässä, yölämpötila 8–10 °C, hyvin vähän tai ei lainkaan vettä |
| Kasvualusta | Kaksi osaa multapohjaista kasvualustaa ja yksi osa karkeaa soraa |
Talvi on mehikasveille vaikein aika, koska valoa on vähän. RHS:n mukaan liikakastelu mädättää mehikasveja, ja liian vähäisessä valossa ne kasvavat heikoiksi ja epämuotoisiksi. Siirrä kasvit talveksi valoisimpaan ikkunaan ja vähennä kastelua. Kesällä ulkona olleet kasvit tuodaan sisälle ennen ensimmäisiä yöpakkasia. Tarkemmat ohjeet kasvualustasta, lannoituksesta ja ruukunvaihdosta ovatkaktussivulla, sillä RHS ohjeistaa kaktukset ja muut mehikasvit yhdessä.
Lisääminen lehdistä ja sivutaimista
Mehikasvit ovat helppoja lisätä. RHS:n mukaan esimerkiksi mehiruusukkeiden (Echeveria) ja rahapuun (Crassula) mehevistä lehdistä saa helposti lehtipistokkaita. Ruusukkeena tai ryhmänä kasvavat lajit tekevät sivutaimia, jotka voi irrottaa omiksi kasveikseen, kun ne ovat juurtuneet.
Pistokkaan leikkauspinnan annetaan ensin kuivua ja kovettua. RHS:n mukaan se kestää kasvista riippuen päivästä viikkoon. Sen jälkeen pistokas istutetaan seokseen, jossa on kaksi osaa multapohjaista kasvualustaa ja yksi osa soraa. Juurtumisen ajan kasvualusta pidetään vain hieman kosteana, jotta pistokas ei mätäne. Jos vanha kasvi on ajan mittaan venynyt epämuotoiseksi, siitä voi kasvattaa pistokkaista uuden.
Tuholaiset
RHS mainitsee mehikasvien ja kaktusten tuholaisina kasvinesteitä imevät villakilpikirvat, vihannespunkit ja kilpikirvat. Lajien tuholaisohjeet ovatrahapuun ja tulilatvan sivuilla.
Mitkä mehikasvit ovat myrkyllisiä?
Mehikasveilla ei ole yhteistä myrkyllisyysluokitusta. Ihmisten osalta taulukko noudattaaHUSin Myrkytystietokeskuksen luokituksia ja lemmikkien osalta yhdysvaltalaisen eläinsuojelujärjestö ASPCA:n kasvitietokantaa. Sama kasvi voi olla toisessa luokituksessa myrkytön ja toisessa myrkyllinen.
| Kasvi | Ihmiset (HUS) | Koirat ja kissat (ASPCA) |
|---|---|---|
| Rahapuu | Myrkytön | Myrkyllinen |
| Tulilatva | Oireita todettu vain eläimillä | Myrkyllinen |
| Aaloet | Myrkyllinen, pieni määrä aiheuttaa harvoin oireita | Myrkyllinen |
| Mehiruusukkeet (Echeveria) | Myrkytön | Myrkytön (E. elegans) |
| Haworthiat | Ei luokitusta | Myrkytön |
| Maksaruohot (Sedum) | Myrkytön | Myrkytön (S. morganianum) |
Haworthioita ei löytynyt HUSin aakkosellisesta kasvihausta. Se ei tarkoita, että ne olisi todettu ihmisille myrkyttömiksi. HUSin mukaan keltamaksaruoho voi aiheuttaa kosketusihottumaa. ASPCA mainitsee rahapuun oireiksi muun muassa oksentelun ja alakuloisuuden, tulilatvan oireiksi oksentelun ja ripulin sekä harvoin sydämen rytmihäiriöt.
Jos ihminen on syönyt kasvia, soita Myrkytystietokeskukseen numeroon 0800 147 111. Jos lemmikki on syönyt kasvia, ota yhteys eläinlääkäriin.
Usein kysyttyä
- Mikä mehikasvi on?
- Mehikasvi varastoi vettä paksuihin lehtiin tai varsiin. RHS:n mukaan mehikasvit ovat enimmäkseen kotoisin kuivilta alueilta ja selviävät näin kuivista jaksoista. Kaktukset ovat yksi mehikasvien ryhmä. Muita sisällä kasvatettavia mehikasveja ovat esimerkiksi rahapuu, tulilatva, aaloet ja mehiruusukkeet.
- Miten mehikasvia kastellaan?
- RHS:n mukaan useimmat sisällä kasvatettavat mehikasvit kastellaan keväällä ja kesällä perusteellisesti, kun kasvualustan pinta tuntuu kuivalta. Ylimääräisen veden annetaan valua pois. Marraskuusta maaliskuun alkuun kasvit lepäävät, ja niitä kastellaan hyvin vähän tai ei lainkaan.
- Tarvitseeko mehikasvi paljon valoa?
- Tarvitsee. RHS neuvoo pitämään mehikasvit aurinkoisella ikkunalaudalla ympäri vuoden. Liian vähäisessä valossa kasvit kasvavat heikoiksi ja menettävät muotonsa. Talven pimeinä kuukausina valoisin ikkuna on paras paikka.
- Onko mehikasvi myrkyllinen kissalle?
- Se riippuu lajista. ASPCA luokittelee rahapuun, tulilatvan ja aaloen koirille ja kissoille myrkyllisiksi, mutta haworthiat sekä mehiruusukkeisiin kuuluvan Echeveria elegansin ja maksaruohoihin kuuluvan Sedum morganianumin myrkyttömiksi. Jos lemmikki on syönyt kasvia ja saa oireita tai olet epävarma lajista, ota yhteys eläinlääkäriin.
- Miten mehikasvia lisätään?
- RHS:n mukaan esimerkiksi mehiruusukkeiden ja rahapuun mehevistä lehdistä saa helposti lehtipistokkaita, ja ruusukkeena kasvavat lajit tekevät sivutaimia. Leikkauspinnan annetaan kuivua päivästä viikkoon ennen istutusta, ja kasvualusta pidetään juurtumisen ajan vain hieman kosteana.
Lähteet
- RHS – How to grow cacti and succulent houseplants. rhs.org.uk
- ASPCA – Jade plant (Crassula argentea). aspca.org
- ASPCA – Kalanchoe. aspca.org
- ASPCA – Aloe. aspca.org
- ASPCA – Hens and chickens (Echeveria elegans). aspca.org
- ASPCA – Haworthia. aspca.org
- ASPCA – Burro's tail (Sedum morganianum). aspca.org
- HUS Myrkytystietokeskus – aaloet. hus.fi
- HUS Myrkytystietokeskus – rahapuu. hus.fi
- HUS Myrkytystietokeskus – tulilatva. hus.fi
- HUS Myrkytystietokeskus – mehiruusukkeet. hus.fi
- HUS Myrkytystietokeskus – maksaruohot. hus.fi
- HUS Myrkytystietokeskus. hus.fi