TraakkipuuDracaena

Traakkipuu on suku, ei laji

Traakkipuu tarkoittaa Dracaena-sukua, ei yhtä kasvia. Kaupassa myydään useaa lajia samalla suomalaisella yleisnimellä, ja hoito-ohjeet ovat pääpiirteissään samat.

RHS:n mukaan kaksi suosituinta sisällä kasvatettavaa puumaista traakkipuuta ovat Dracaena fragrans, jonka kiiltävät lehdet ovat jopa 40 cm pitkiä, sekä Dracaena marginata eli madagaskarilainen reunustraakkipuu. Sivustolla on omat sivut reunustraakkipuulle ja lohikäärmepuulle (Dracaena draco).

Anopinkieli kuuluu nykyään samaan sukuun

Tämä yllättää monen, myös vanhempien kasvikirjojen lukijan. RHS:n mukaan Dracaena-suku on DNA-tutkimuksen jälkeen laajennettu kattamaan myös aiemmin nimellä Sansevieria tunnettu huonekasvi eli anopinkieli.

Sukulaisuus ei silti tarkoita samaa hoitoa. Anopinkieli sietää kuivuutta selvästi paremmin kuin puumaiset traakkipuut, joten kasteluohjetta ei voi siirtää suoraan lajilta toiselle.

Toiseen suuntaan menee toinen sekaannus: verililjapuu (Cordyline fruticosa) ei ole traakkipuu, vaikka se muistuttaa sitä kaupan hyllyllä. Kyse on eri suvusta, ja lajinimi kannattaa tarkistaa ennen kuin hakee hoito-ohjeen.

Valo ja lämpötila

RHS:n mukaan traakkipuu sijoitetaan valoisaan mutta epäsuoraan valoon – esimerkiksi länteen tai itään avautuvaan ikkunaan tai etelään avautuvassa ikkunassa ohuen verhon tai sälekaihtimen suojaan.

Lämpötilan merkitys jää usein huomaamatta. RHS:n mukaan traakkipuu pidetään tasaisen lämpimässä, 18–30 °C:ssa, parhaan kasvun saavuttamiseksi. Suomalaisen talven viileä ikkunalauta on tämän rajan alapuolella, ja kasvu hidastuu näkyvästi.

Ilmankosteudesta RHS:n ohje on, että kasvit pitävät kosteasta ilmasta – ruukku asetetaan aluslautaselle kostean soran päälle tai useita kasveja ryhmitellään yhteen.

Kastelu ja vesilaatu

Traakkipuu kastellaan niukemmin kuin moni luulee. RHS:n mukaan kastellaan vasta, kun mullan ylin 5 cm tuntuu sormella kuivalta.

Vesilaatu on tällä suvulla poikkeuksellisen tärkeä. RHS:n mukaan käytetään vain sadevettä tai suodatettua vettä, koska kova hanavesi on emäksistä ja neutraloi kasvualustan happamuuden.

Lannoitus on RHS:n ohjeessa yleislannoitetta huhtikuusta lokakuuhun, mutta ylilannoitusta on vältettävä. Ruukku vaihdetaan RHS:n mukaan kahden tai kolmen vuoden välein yhtä kokoa isompaan.

Ruskeat lehtikärjet

Tämä on traakkipuun tunnetuin vaiva, ja siihen ei ole yhtä vastausta. RHS luettelee mahdollisiksi syiksi liiallisen tai liian vähäisen kastelun, hanaveden fluoridin, liiasta suorasta valosta johtuvan paahteen, hyvin kuivan ilman, kylmän vedon tai liian lähellä olevan lämmönlähteen.

Käytännössä syy löytyy useimmiten käymällä lista järjestyksessä läpi: ensin vesi ja sen laatu, sitten kasvin sijainti suhteessa patteriin, ikkunaan ja oveen.

Myrkyllisyys

ASPCA luokittelee Dracaena-suvun myrkylliseksi koirille ja kissoille, ja vaikuttavina aineina ovat saponiinit. ASPCA:n listaamia oireita ovat oksentelu, joka voi olla verinen, apeus, ruokahaluttomuus, lisääntynyt syljeneritys ja kissoilla laajentuneet pupillit.

Merkintä koskee koko sukua, joten se pätee yhtä lailla reunustraakkipuuhun, lohikäärmepuuhun ja anopinkieleen. Jos epäilet lemmikin syöneen kasvia, ota yhteys eläinlääkäriin. Ihmisen epäillyssä altistumisessa neuvoo HUSin Myrkytystietokeskus numerossa 0800 147 111 (maksuton).