AaroninpartaFicus binnendijkii 'Alii'

Aaroninparta on kapealehtinen viikuna

Aaroninparta on sisätiloissa kasvatettava ‘Alii’-viikuna. RHS käyttää siitä nimeä Ficus binnendijkii ‘Alii’ ja luettelee synonyymeiksi muun muassa nimet Ficus alii ja Ficus maclellandii ‘Alii’. Kauppanimet vaihtelevat, mutta kasvin tuntomerkki on sama: pitkät, kapeat ja kiiltävän tummanvihreät lehdet.

Kasvi on puumainen viherkasvi, ei pieni pöytäruukku. RHS:n mukaan se kasvaa tavallisesti 1,5–2,5 metrin korkuiseksi ja 1–1,5 metrin levyiseksi. Jätä sille siis tilaa kasvaa, vaikka yksilö olisi ostohetkellä vielä matala.

Valitse valoisa, tasainen paikka

Aaroninparta viihtyy kirkkaassa hajavalossa. RHS:n mukaan kasville sopii valoisa tai suodatetun valon paikka. North Carolina State Extension korostaa niin ikään kirkasta epäsuoraa valoa.

Sijoita ruukku lähelle ikkunaa siten, ettei kesän voimakkain suora aurinko paahda lehtiä. Vielä tärkeämpää on välttää jatkuvaa siirtelyä. IFAS Extension neuvoo antamaan viikunalle sisälle tuomisen jälkeen noin neljä viikkoa aikaa sopeutua ennen muita isoja hoitotoimia. Kun hyvä paikka löytyy, pidä se samana.

Kastele vasta pinnan kuivahtaessa

Aaroninparran multa saa kuivahtaa kastelujen välillä. North Carolina State Extensionin ohje on odottaa, että mullan ylin 2,5–5 senttimetriä on kuivunut, ja kastella vasta sitten. Ruukussa pitää olla pohjareiät, sillä kasvi ei pidä märistä juurista.

Kastele kerralla rauhallisesti koko juuripaakku kosteaksi ja valuta aluslautaselle tullut ylimääräinen vesi pois. Talvella, kun valo vähenee, kasvi käyttää vettä hitaammin. Silloin saman kuivuustarkistuksen tekeminen ennen kastelua on luotettavampi tapa kuin kalenterin seuraaminen.

Lannoitus, ruukun vaihto ja leikkaus

RHS suosittelee kasvukaudella typpipitoista lannoitetta kuukausittain. Käytä huonekasveille tarkoitettua valmistetta sen käyttöohjeen mukaan. RHS:n mukaan ruukun pintamultaa voi uusia vuosittain, ja ruukun vaihto tehdään tavallisesti 2–3 vuoden välein.

Leikkaamalla voi pitää kasvin sopivan kokoisena. Viikunan kasvinesteeseen liittyy kuitenkin ihokosketusriski: North Carolina State Extensionin mukaan lateksi voi aiheuttaa kosketusihottumaa. Käytä käsineitä ja pese kädet työn jälkeen.

Tuholaiset kannattaa havaita aikaisin

Valkokärpäset, kilpikirvat ja villakilpikirvat ovat North Carolina State Extensionin luettelemia aaroninparran tuholaisia. Katso lehtien alapinnat ja versojen haarat säännöllisesti, etenkin jos kasvi on ollut kesällä ulkona tai uusi kasvi on tuotu muiden huonekasvien joukkoon.

Eristä kasvi, jossa on selviä tuholaisia, muista ruukuista ja selvitä laji ennen torjuntatavan valintaa. Kuiva ja jatkuvasti märkä kasvualusta ovat eri ongelmia, joten tarkista aina ensin mullan kosteus ennen kuin muutat kastelua.

Myrkyllisyys ja turvallinen käsittely

Aaroninparta on lievästi myrkyllinen. HUSin Myrkytystietokeskus luokittelee fiikukset eli viikunat (Ficus) paikallisesti ärsyttäviksi kasveiksi: kasvineste voi aiheuttaa kirvelyä ja polttelua altistuskohdassa, mutta se ei imeydy elimistöön. ASPCA luokittelee viikunat (Ficus sp.) myrkyllisiksi koirille, kissoille ja hevosille. Sen mukaan haitallisia aineita ovat proteiineja pilkkova entsyymi fisiini ja psoraleeni eli fikusiini. Molemmat luokitukset koskevat koko sukua, eivät erikseen ‘Alii’-lajiketta.

HUSin luettelossa on myös nimi aaroninparta, mutta se tarkoittaa rönsyrikkoa (Saxifraga stolonifera), jonka HUS luokittelee myrkyttömäksi. Se on eri kasvi, eikä sen luokitus koske tätä viikunaa.

Pidä kasvi lasten ja lemmikkien ulottumattomissa. Jos ihminen on syönyt kasvia tai altistunut kasvinesteelle, HUSin Myrkytystietokeskus neuvoo numerossa 0800 147 111 (maksuton). Lemmikin altistumisessa ota yhteys eläinlääkäriin.