KirjovehkaDieffenbachia seguine

Kirjovehka on näyttävä mutta ärsyttävä viherkasvi

Kirjovehka (Dieffenbachia seguine) on kookas, vähän haarova viherkasvi, jonka suurissa lehdissä on vaaleita laikkuja ja pilkkuja. North Carolina State Extensionin mukaan aiemmin nimillä D. amoena, D. maculata ja D. picta tunnetut kasvit luetaan nykyään samaan lajiin. Kasvi on kotoisin Karibialta ja trooppisesta Etelä-Amerikasta.

Lähteen mukaan kirjovehka kasvaa 90–240 cm korkeaksi ja 60–90 cm leveäksi. Huonekasvina se kukkii harvoin. Lehdet ovat kasvin koko koriste.

Kasvin englanninkielinen nimi dumb cane viittaa siihen, mitä tapahtuu, jos sen lehteä pureskelee: kasvineste voi turvottaa suun ja nielun niin, että puhuminen vaikeutuu. Siksi kasvin paikkaa valitessa ratkaisee valon lisäksi se, ylettyvätkö lapset tai lemmikit lehtiin. Turvallisuustiedot ovat sivun lopussa.

Valo ja lämpö

North Carolina State Extension suosittelee kirjovehkalle epäsuoraa valoa, kohtuullista lämpöä ja korkeaa ilmankosteutta. Suojaa kasvi suoralta auringolta ja kylmältä vedolta. Ikkunan vieressä oleva paikka, johon aurinko ei paista suoraan, on tavallisesti hyvä. Talvella vältä paikkaa, jossa lehdet koskettavat kylmää ikkunalasia tai jossa avattava ikkuna puhaltaa kylmää ilmaa.

Lähde mainitsee myös, että kirjovehka kestää varjoa. Kestäminen ei kuitenkaan tarkoita, että varjo olisi kasville paras paikka.

Kastelu ja multa

North Carolina State Extensionin ohje on selkeä: kastele perusteellisesti ja anna mullan pinnan kuivua noin 2,5 cm:n syvyydeltä ennen seuraavaa kastelua. Tämä ehkäisee juurimätää. Tunnustele multaa sormella ennen kastelua äläkä noudata kiinteää viikkoaikataulua, sillä valoisassa ja lämpimässä paikassa multa kuivuu nopeammin kuin viileässä.

Kirjovehka viihtyy kuohkeassa, ravinteikkaassa ja eloperäisessä mullassa, joka läpäisee vettä. Ruukussa pitää olla pohjareikä, ja suojaruukkuun valunut vesi kaadetaan pois.

Lisääminen ja ongelmat

Kirjovehkaa lisätään jakamalla tai varsi- ja juuripistokkaista. Kasvineste ärsyttää ihoa, joten käytä lisätessä ja lehtiä poistaessasi käsineitä ja pese kädet työn jälkeen. North Carolina State Extension neuvoo myös pitämään kädet erossa silmistä ja suusta kasvia käsiteltäessä.

Oireet voivat johtua useammasta syystä yhtä aikaa, joten taulukko on vasta tarkistuksen alku.

Kirjovehka, lapset ja lemmikit

Kirjovehka sisältää kalsiumoksalaattikiteitä. North Carolina State Extension luokittelee sen myrkyllisyyden vakavaksi. Pureskelu voi aiheuttaa huulten, kielen ja nielun polttelua ja turpoamista, puhumis- ja nielemisvaikeuksia sekä pahoinvointia, oksentelua ja ripulia. Kasvineste voi ärsyttää ihoa, ja silmiin joutuessaan se voi lähteen mukaan vaurioittaa sarveiskalvoa.

HUSin Myrkytystietokeskus luokittelee kirjovehkat paikallisesti ärsyttäviksi kasveiksi. Kasvineste voi aiheuttaa kirvelyä ja polttelua altistuskohdassa, mutta se ei imeydy elimistöön. HUS neuvoo huuhtelemaan altistuneen alueen vedellä. Jos epäilet, että ihminen on pureskellut kasvia tai saanut kasvinestettä silmiin, soita Myrkytystietokeskukseen numeroon 0800 147 111.

ASPCA luokittelee kirjovehkan koirille ja kissoille myrkylliseksi. Sen listaamia oireita ovat suun ärsytys ja voimakas kirvely, runsas kuolaaminen, oksentelu ja nielemisvaikeudet. Jos epäilet lemmikin pureskelleen kasvia, ota yhteys eläinlääkäriin.

HUS ja ASPCA luokittelevat esimerkiksi kentiapalmun myrkyttömäksi viherkasviksi.