KärpäsloukkuDionaea muscipula

Kärpäsloukku on suolta kotoisin oleva lihansyöjäkasvi

Tämä opas käsittelee kärpäsloukku-kasvia (Dionaea muscipula), ei kaupoissa myytäviä kärpäsansoja. Kasvin lehdet ovat muuntuneet saranallisiksi loukuiksi, jotka sulkeutuvat, kun hyönteinen koskettaa niiden sisäpinnan tuntokarvoja. RHS:n mukaan loukku sulkeutuu salamannopeasti, usein kymmenesosasekunnissa. Loukku sulattaa elävän saaliin ja avautuu sen jälkeen uudelleen.

North Carolina State Extensionin mukaan kärpäsloukku kasvaa luonnossa vain Pohjois-Carolinan rannikolla ja pienellä alueella Etelä-Carolinan koillisosassa. Laji on uhanalainen, eikä sitä saa laillisesti kerätä luonnosta. Kaupan kasvit ovat taimitarhoilla lisättyjä.

Kasvi on pieni. RHS:n kasvikortin mukaan se kasvaa enintään 10 cm korkeaksi, ja yksittäinen loukku on enintään 2 cm leveä. Keväällä vakiintunut kasvi voi tehdä korkean varren, jonka päässä on pieniä valkoisia kukkia.

Valo ja lämpö

RHS:n mukaan täysi aurinko vahvistaa kärpäsloukkua ja värjää loukut punaisiksi. Heikossa valossa loukut jäävät hennoiksi ja venyneiksi, eivätkä ne toimi kunnolla. Valoisin ikkuna on siksi kasvin paras paikka. RHS:n lihansyöjäkasviohje muistuttaa, että lehdet voivat palaa ikkunalasin takana voimakkaassa suorassa auringossa, joten seuraa kasvia kesän kuumimpina päivinä.

Kasvukaudella RHS suosittelee 10–27 asteen lämpötilaa. Tavallinen huonelämpö sopii kesällä.

Kastelu ja kasvualusta

Kärpäsloukku on suokasvi. RHS:n mukaan se viihtyy märässä, ja sisällä ruukkua pidetään aluslautasella, jossa on sadevettä tai tislattua vettä. Lihansyöjäkasviohjeen mukaan vettä on lautasella kasvukaudella enintään 2,5 cm.

Vesilaatu on tärkeä. RHS:n mukaan hanavesi voi tappaa kärpäsloukun, erityisesti kovan veden alueilla. North Carolina State Extensionin mukaan myös kloorattu vesi voi tappaa kasvin. Jos sadevettä ei ole saatavilla, RHS:n lihansyöjäkasviohje sallii tislatun veden tai keitetyn ja jäähdytetyn hanaveden. Jatkuvassa käytössä jäähdytetyn hanaveden mineraalit kertyvät kuitenkin kasvualustaan, joten RHS neuvoo vaihtamaan kasvualustan puolen vuoden välein.

RHS suosittelee kasvualustaksi elävää rahkasammalta tai turpeetonta lihansyöjäkasveille tarkoitettua seosta. North Carolina State Extension mainitsee myös rahkasammalen sekä seoksen, jossa on puolet turvetta ja puolet karkeaa vermikuliittia tai terävää hiekkaa. RHS:n mukaan lihansyöjäkasveja ei pidä istuttaa tavalliseen multaan, koska se on niille liian ravinteikasta. Ostoruukussa kasvi voi olla ainakin ensimmäisen vuoden.

Talvilepo

Kärpäsloukku tarvitsee talvella lepokauden. RHS neuvoo välttämään lämmintä huonetta talvella ja pitämään kasvin viileämmässä, mutta yli 10 asteessa. Lihansyöjäkasviohjeen mukaan lepokaudella kastellaan vasta, kun kasvualusta alkaa kuivahtaa, ja ylimääräinen vesi kaadetaan aluslautaselta pois.

Sopiva talvipaikka on viileä huone, jossa lämpötila pysyy koko talven yli 10 asteessa. Seuraa lämpötilaa lämpömittarilla, sillä ikkunan vieressä lämpö vaihtelee vuorokauden aikana enemmän kuin huoneen keskellä.

Ruokinta

Kärpäsloukkua ei lannoiteta. Näin neuvoo North Carolina State Extension, ja RHS:n mukaan lihansyöjäkasvit tulevat ravinneköyhistä oloista, joten ne eivät tarvitse lisälannoitusta.

Kasvi saa ravinteet saaliistaan. RHS:n mukaan kärpäsloukku sulattaa saaliin vain, jos se havaitsee elävän saaliin liikettä. Juustoa tai lihaa se ei siis “syö”.

Älä laukaise loukkuja sormella. RHS:n mukaan yksi loukku voi sulkeutua enintään kolme kertaa ennen kuin se kuolee, joten huvin vuoksi laukaiseminen heikentää kasvia.

Lisääminen ja hoito

RHS:n mukaan kärpäsloukkua lisätään jakamalla isoja kasvustoja, joissa on vähintään neljä kasvupistettä. North Carolina State Extension mainitsee lisäystavaksi myös siemenet. RHS:n mukaan lihansyöjäkasveja ei tarvitse leikata: kuolleet tai kuihtuvat lehdet, kukat ja loukut poistetaan, jotta kasvi pysyy siistinä.

Kärpäsloukku, lapset ja lemmikit

ASPCA luokittelee kärpäsloukun koirille, kissoille ja hevosille myrkyttömäksi. HUSin Myrkytystietokeskuksen aakkoshaussa kärpäsloukkua ei ole, joten ihmisille annettua luokitusta ei ole löytynyt.

Jos ihminen on syönyt kasvia, kysy neuvoa Myrkytystietokeskuksesta numerosta 0800 147 111. Jos lemmikki on syönyt kasvia tai saa oireita, ota yhteys eläinlääkäriin.

Myös trooppinen kannukasvi saa ravinteita hyönteisistä, mutta sen hoito on erilainen: se tarvitsee lämpöä ja korkeaa ilmankosteutta. Lajien erot on koottu lihansyöjäkasvien vertailuun.