KannukasviNepenthes

Kannukasvi pyydystää hyönteisiä lehtiensä kannuilla

Kannukasvit (Nepenthes) ovat trooppisia lihansyöjäkasveja. North Carolina State Extensionin mukaan suvussa on 197 hyväksyttyä lajia, ja niitä kasvaa Seychelleiltä ja Madagaskarilta Kaakkois-Aasian kautta Länsi-Tyynellemerelle. Osa lajeista elää kuumissa ja kosteissa alankojen turvesuometsissä, osa vuoristossa, jossa päivät ovat lämpimiä ja yöt viileämpiä. Luomuksen mukaan kannukasvit ovat päällyskasveja eli epifyyttejä.

Kannu on muuntunut lehden osa. Lehden keskisuoni jatkuu kärhenä, jonka päähän kasvaa kannu. North Carolina State Extensionin mukaan tavallisen huonekasvin kannu on 10–20 cm pitkä. Kannun kansi estää sadevettä laimentamasta kannussa olevaa nestettä. Luomuksen mukaan neste on hapanta ja sisältää entsyymejä, jotka hajottavat kannuun pudonneet hyönteiset. Niistä kasvi saa ravinteita, erityisesti typpeä. Suurimpien lajien kannut voivat Luomuksen mukaan kasvaa ihmisen pään kokoisiksi.

Kaupoissa myytävät kannukasvit ovat lähteen mukaan useimmiten risteymiä, jotka on lisätty solukkoviljelmänä tai pistokkaista. North Carolina State Extension mainitsee aloittelijalle sopivina esimerkiksi Nepenthes alatan ja N. ventricosan. Kuvan kasvi on yleinen risteymä N. × ventrata. Kannukasvin hoitoa verrataan kärpäsloukkuun ja muihin lajeihin lihansyöjäkasvien sivulla.

Valo, lämpö ja ilmankosteus

North Carolina State Extensionin mukaan kannukasvi viihtyy kirkkaassa valossa. Kasvitietokannan mukaan kasville sopii paikka, jossa aurinko paistaa suoraan vain osan päivää, 2–6 tuntia. Lähde mainitsee helppohoitoisille risteymille sopivina paikkoina terraarion ja keittiön ikkunan.

Lämpövaatimus riippuu siitä, onko kasvi alanko- vai vuoristolaji:

Lähde on antanut lämpötilat Fahrenheit-asteina, ja tässä ne on muunnettu pyöristäen. Jos et tiedä, mistä lajista tai risteymästä on kyse, tarkista nimi kasvin myyntietiketistä.

Ilmankosteus ratkaisee, syntyykö kasviin kannuja. North Carolina State Extensionin mukaan kannukasvit tarvitsevat lämpöä ja korkeaa ilmankosteutta, ja ne menestyvät parhaiten kasvihuoneessa, jossa molemmat voidaan pitää tasaisina. Jos ilmankosteus on liian matala, kannut eivät kehity kunnolla tai ne kuivuvat. Lämmitetyn asunnon ilma on talvella usein kuivaa, joten terraario on talvella erityisen hyvä paikka.

Kastelu ja kasvualusta

North Carolina State Extensionin mukaan lihansyöjäkasvit eivät siedä tavallista puutarhamultaa eivätkä hanavedellä kastelua. Kastele sadevedellä tai tislatulla vedellä. Kasvualustan pitää olla kostea mutta vettä läpäisevä ja hapan.

Lähteen mukaan kannukasvi viihtyy rahkasammalessa tai orkideaseoksessa, johon on lisätty turvetta ja perliittiä. Juuristo on pinnallinen ja melko hauras, joten käsittele kasvia varovasti, kun istutat sen uuteen ruukkuun. Lähde mainitsee kasvupaikkana myös amppelin. Käytä pohjareiällistä astiaa, jotta vesi pääsee valumaan pois.

Ruokinta ja lannoitus

Kannukasvi saa ravinteita pyydystämistään hyönteisistä. Indiana Universityn kasvihuoneen mukaan hyönteiset ovat kasvin pääravintoa. North Carolina State Extensionin mukaan kasvia voi lannoittaa kasvukaudella orgaanisella lannoitteella, jos hyönteisiä ei ole saatavilla. Lähde neuvoo myös, ettei kasville pidä antaa lihaa.

Kannuissa on luonnostaan nestettä, jonka kasvi erittää itse. Lähteet eivät neuvo lisäämään kannuihin vettä.

Kasvu ja lisääminen

North Carolina State Extensionin mukaan kannukasvi kasvaa aluksi hitaasti. Kun kasvi on juurtunut, se alkaa köynnöstää ja kasvaa nopeammin. Lähde suosittelee lisäämistä varsipistokkaista.

Siemenistä lisääminen on hankalampaa. Kannukasvit ovat kaksikotisia, joten siemeniä syntyy vain, jos hede- ja emikasvi kukkivat samaan aikaan. North Carolina State Extensionin mukaan siemenet säilyvät itämiskykyisinä vain lyhyen aikaa.

Kannukasvi, lapset ja lemmikit

North Carolina State Extensionin kasvitietokanta merkitsee kannukasvit kissoille ja koirille myrkyttömiksi. ASPCA:n kasviluettelossa kannukasveja ei ole. Ihmisille luokitusta ei löytynyt, sillä HUSin Myrkytystietokeskuksen aakkoshaussa kannukasveja ei ole.

Jos ihminen on syönyt kasvia, kysy neuvoa Myrkytystietokeskuksesta numerosta 0800 147 111. Lemmikin altistumisessa ota yhteys eläinlääkäriin.