ViiniköynnösVitis, viljellyt lajit ja risteymät

Valitse viiniköynnös kasvupaikan mukaan

Tämä opas käsittelee rypälesatoa varten viljeltyjä Vitis-suvun viiniköynnöksiä. Suomessa myytävät taimet eivät kaikki ole aitoviiniköynnöstä (Vitis vinifera), vaan joukossa on myös lajien välisiä risteymiä. Taimistoviljelijät mainitsee tarhaojukkaviinit ‘Zilga’ ja ‘Supaga’ sekä aitoviiniköynnöksen ja amurinviinin risteymän ‘Rondo’.

Talvenkestävyys ja sadon kypsyminen ovat eri asioita. Köynnös voi selvitä talvesta, vaikka kesän lämpö ei riittäisi makeisiin rypäleisiin. Suomalaisen taimen mukaan ‘Zilga’ menestyy vyöhykkeillä I–V, mutta pohjoisessa senkin sato kypsyy varmimmin muovihuoneessa.

Vertailu perustuu Suomalaisen taimen Zilga-kuvaukseen ja Puutarha Tahvosten lajiketietoihin. Tarkista ostettavan taimen nimi: yleinen viiniköynnös-nimilappu ei kerro talvenkestävyydestä tarpeeksi.

Istutus ja pysyvä tuki

Valitse aurinkoinen, tuulensuojainen paikka, jossa juuristo ei jää talveksi märäksi. Suomalainen taimi suosittelee noin 60 cm syvää, multavaa ja läpäisevää kasvualustaa. ‘Zilgan’ pH-suositus on 5–6; sitä ei pidä soveltaa automaattisesti muihin lajikkeisiin.

Puutarha Tahvoset neuvoo istuttamaan ulos vasta hallojen mentyä ja varaamaan taimien välille noin metrin. Kastele uutta taimea säännöllisesti. Rakenna tuki jo istutusvaiheessa, jotta versot voi ohjata alusta lähtien paikoilleen. RHS korostaa, että köynnös tarvitsee pysyvän tuen myös kasvihuoneessa.

Kasvualustan happamuus kannattaa selvittää samalla tavoin kuin pensasmustikkaa istutettaessa, mutta kasvien multavaatimukset eivät ole kaikilla lajikkeilla samat.

Nuoren köynnöksen muotoilu ja satoköynnöksen leikkaus

RHS esittelee kaksi erilaista kasvatustapaa. Pysyvässä runkomallissa köynnökselle muodostetaan runko ja lyhyitä hedelmäversoja. Guyot-mallissa satoa kantaneet pitkät haarat uusitaan vuosittain. Valitse malli tilan ja lajikkeen mukaan: eri tapojen silmulukuja ei voi yhdistellä yhdeksi yleisohjeeksi.

1. Nuori taimi: kasvata ensin vahva runko tai muutama pääranka ja sido ne tukeen. Älä leikkaa niitä vuosittain pois satoversojen tavoin.
2. Kesän kasvu: ohjaa uudet versot väljästi ja typistä liiallista kasvua valitun mallin mukaan. Terttujen ympärille pitää päästä valoa ja ilmaa.
3. Lepokauden leikkaus: säilytä kasvatustavan mukainen runkorakenne ja uusi tai lyhennä satoversot. Suomessa Suomalainen taimi ajoittaa voimakkaan leikkauksen myöhäissyksyyn lehtien varisemisen jälkeen.

RHS:n brittiläisiä leikkauskuukausia ei pidä siirtää sellaisinaan Suomen kalenteriin. Ratkaisevaa on kasvin lepotila ja kasvatustapa. Keväällä jo virtaava mahla tekee suurten leikkausten ajoituksesta hankalan.

Talvisuojaus ja sadonkorjuu

Nuoret, vielä puutumattomat versot ovat arkoja. Puutarha Tahvoset neuvoo suojaamaan köynnöksen maan routaannuttua ja poistamaan suojan keväällä maan sulaessa. Ruukkukasvin voi siirtää leikkauksen jälkeen lähellä nollaa pysyvään talvetustilaan. Ruukku tarvitsee suojaa kaikilta sivuilta, jos se jätetään ulos.

Rypäleiden väri ei yksin kerro niiden kypsyydestä. Anna terttujen kypsyä ja arvioi makua ennen korjuuta. Älä kuormita nuorta köynnöstä suurella sadolla: ensimmäisinä vuosina juuriston ja runkojen kasvu on tärkeämpää.

Viinirypäleet eivät sovi koiralle

ASPCA:n mukaan viinirypäleet ja rusinat voivat aiheuttaa koiralle munuaisvaurion. Estä koiraa pääsemästä terttuihin ja maahan pudonneisiin rypäleisiin. Jos koira on syönyt niitä, ota heti yhteys eläinlääkäriin; älä odota oireita. Ihmisen epäillyssä kasvimyrkytyksessä ohjeet antaa HUSin Myrkytystietokeskus, 0800 147 111.